Kinguneq Ciunerkiurluku: Nunalget Elakengaliuryarait, Ayagyuat Ilagauciat, Paitait-llu Kuinerrami Alaska-mi Donner au passé un avenir : Archéologie communautaire, engagement des jeunes et patrimoine à Quinhagak, en Alaska Giving the Past a Future: Community Archaeology, Youth Engagement and Heritage in Quinhagak, Alaska

Arcaqalriit

Kuinerrarmiut kinguvrita ayagniuskiit Tegganrita-llu cingumakiit Nunallermek Elakengaliuryaranek Caliarat [Nunalleq Archaeology Project] Yup’igni Alaska-rmiuni ayuqaitellruuq ayagniatni 2009-aami. Tuakenirnek nakmiin nunameggni caliamegteggun qulen allrakut cipluki elakengaliuryararluteng elakengengnaqellrianek, elakenganek yuvrilrianek, kangingnaurvigteggun qelkilrianek, 2018-aarnirnek-llu nunameggni elakengellmeng tamalkuita qellekviatnek.

Elakengaliurtet Nutemllaat-llu Kinguvrita caliaritnek qanemcini Tegganret kinguvarturtet-llu arcaqaketuit. Tau͡gaam tamakut calillgutkuciat man’a engelkarrluku arcaqaqapigcaaqengraan Nunallermek caliaratnun, makuni eneqakaput ayagyuat anglillret Caliarat maliggluku, maa-i-llu elakengat tapeqluki paitaqsagutellruluki. Makuni igani qalarutkaput Nunallermek Elakengaliuryaranek Caliarata agtuumaciat nunalget paitaitnun, mumiggluku-llu nunalget ilagautellermegteggun elakengaliuryaranun agtuumaciat, atunem-llu yugnun paivtellerkiullrat. Qulen allrakut cipluki iluatni murilkelput umyuangcautekenqegcaarluki, qaillun-llu tamakucit nunalgutkellriit-llu calillguteksarait kinguvqaarni elluarcaryugngaciatnek.

Aperyarat arcaqalriit:

• Nunalget Elakengaliuryarait,
• Nutemllaat Kinguvrita Elakengaliuryarait,
• Yup’ik,
• Yupiit Paitait,
• Ayagyuat Ilagauciat

Résumé

Initié par la communauté des descendants de Quinhagak et approuvé par les Aînés du village, le Projet Archéologique de Nunalleq était unique pour l’Alaska Yup’ik lorsqu’il a débuté en 2009. Depuis lors, ce projet communautaire intégré a fourni au village plus d’une décennie de présence archéologique sous la forme de fouilles, du traitement des découvertes, de travaux de conservation en laboratoire et, depuis 2018, un dépôt local abritant l’ensemble de la collection archéologique.

Les récits de collaborations entre archéologues et communautés autochtones se concentrent souvent sur les Aînés et les détenteurs culturels. Cependant, bien que ces collaborateurs soient et continuent d’être inestimables pour le projet Nunalleq, nous tenons ici à remercier la génération de jeunes adultes qui ont grandi avec le projet et pour qui les découvertes archéologiques et les artefacts font désormais partie intégrante de leur patrimoine. Cet article explique comment le Projet Archéologique de Nunalleq en est venu à influencer le patrimoine local et comment l’engagement communautaire a à son tour façonné la pratique archéologique et le travail de sensibilisation co-conçu. Nous réfléchissons de manière constructive aux idées issues d’une décennie de pratique collaborative et nous nous demandons de manière critique comment de telles collaborations communautaires peuvent être renforcées à l’avenir.

Mots-clés :

• Archéologie communautaire,,
• archéologie autochtone,
• Yup’ik,
• patrimoine Yup’ik,
• engagement des jeunes

Abstract

Initiated by the descendant community of Quinhagak and endorsed by village Elders, the Nunalleq Archaeology Project was unique for Yup’ik Alaska when it began in 2009. Since then, this embedded community project has provided the village with over a decade of archaeological presence in the form of excavations, finds processing, conservation lab work, and, since 2018, a local repository housing the entire archaeological collection.

Accounts of collaborations between archaeologists and Indigenous communities often focus on Elders and cultural bearers. However, whilst these collaborators are, and continue to be, invaluable for the Nunalleq project, here we want to acknowledge the generation of young adults who have grown up with the Project, and to whom archaeological finds and artifacts are now an intrinsic part of their heritage. This paper discusses how the Nunalleq Archaeology Project has come to influence local heritage, and how community engagement has in turn shaped the archaeological practice and co-designed outreach work. We constructively reflect upon insights borne from a decade of collaborative practice and critically ask how such community collaborations may be strengthened for the future.

Keywords:

• Community Archaeology,
• Indigenous Archaeology,
• Yup’ik,
• Yup’ik Heritage,
• Youth Engagement

Igartet Nalqigutait

Charlotta Hillerdal-aq elakengaliurten´guuq, Nunallermek-llu Elakengaliuryaranek Calilriani ciuliqagtait ilakluki. Elakengengnaqsaram avatiini, caliamikun nunalget paitamegteńun ilagauciat cumigutkaqluku. Alice Watterson-aaq-wa elakengaliurta computer-aatgun-llu pilinguarta, nunalget-llu ciuliqaggluki ayuqucirkiullgutkellruluki Nunallermek Elitnaurutkanek [Nunalleq Educational Resource] (Watterson et al. 2019). Caliamegnegun elakengaliurteńgulutek nunataulutek-llu murilkeltek umyuangeltek-llu pugquraraqluki. Kuinerrarmiuk-wa Akiqaralriinkuk M. Williams-aankuk Alaskuk-llu Lonny Strunk-aq maa-i yuinaq cipluku allrakungellrulriik, nunameggni-llu elakengaliurturalriit takuatni angliurallret ilakluki. Nunallrem tungiinun qanemcilutek, elakengaliulriit-llu ellmegnun ilamegnun-llu agtuumaciat umyuangcautekluku. Nalikutaar-wa Jacqueline Cleveland-aaq ciungagni anglillrulria, ellii-llu ayagyuarraanerminek yuinaat allrakut iluatni nunameggni cimirturallret kingutmun umyuangcautekluki.

Nunallermek Caliarat

Nunallermek Caliarat nunalegni nakmiin yum’egteggun elakengaliuryaranek caliaruuq, atunem calistengqerrluni Alaska-mi Nutemllaat Kinguvritnek Kuinerrarmiunek Aberdeen-aam-llu Elitnaurvianek Scotland-aami United Kingdom-aani. Nunalegni nakmiin yum’egteggun ayagnillruluku, ceńa usquraan paitateng tamarnayukngamegteki. Tamakut nunalget ceńami elakengengameng elakengaliurteńun alerqurcetaarluteng. Allrakumi 2009-aami Imarpiim [Bering Sea] tungiini nunapigmi elakengengnaqeqerraallermegteggun Nunallermek Caliarat ayagnilria, Kuinerrami-llu qulen allrakut cipluki elakengliurturalriit (Hillerdal et al. 2019; Knecht and Jones 2019).

Nunalleq, nunalget Tegganrita acillrat, Yugtaq nunalleq cunawa elucickellria, Kass’artangvailgan nalliin iquanek ak’allataluteng, ciungani elakengaliurtet kinguneliurtet-llu nalluyaaqellrat. Tiissicaanqigtaat elucickellriit elakengat, ilakurluki enem tamarmi aklukekai, pissurcuutet, agayussuutet kegginaqutun cauyatun-llu, aturat kenugutet-llu, naanguat tuaten, cali-llu enet nautait, amlleret-llu unguvallret naumallret unegtait cali-llu amlleret-llu unguvalrialiuryarartaat, Nunallermi yuucillrat tangrruarnarivkaqiit allrakuni AD 1570-1675 (Ledger et al. 2018). Amlleret elakengat maa-i Yuuciacetun ayuqellrianek qanemcitulriit, imumillaat maa-i-llaat-llu Yupiit anangnaqsarait yuilqumi, kuigni, imarpigmi-llu ataciat nallunaunani – pissurcuutet pissuryarat-llu cimillrung’e’rmeng, arcaqauciat nunamun-llu aulukesteḿun ataqapiguciat cakanirpek’natek (cf. Kawagley and Barnhardt 1998; Corntrassel and Hardbarger 2019). Allat-wa maa-i yuuyaraqsuiruskaitnek qanemciaqluteng, cauyat yurat-llu paqritellret tuar akiugutaicetun (cf. Mossolova and Knecht 2019, 33). Tamarkegnegun – elitaqucimegteggun irr’icimegteggun-llu – amlleret nunalget paqtellriit wall’u allamiaquaqan pinam iquani quyurutkellriani elakengaliulriit kinguneq tukniluku elpekaqluku. Allrakumek 2018-aarnirnek tuatnayugngalriit elakengat paivngiita nunameggni qellekviatni Nunallrem Yuuyarainek Elakengaliuryarainek-llu Caliviatni [The Nunalleq Culture and Archaeology Center], aptukiitni ”manimavigmi.”

Tamana ilagauciat Tegganret kinguvartet-llu neryuniurutiit natairpek’naku piciryarateng narurrluki elakengengnaqellriit cingumallermegteki, tamana-llu pitekluku nunalget ciuliqagtaita elakengaliulrianek caliarkat cingumaciata ayagneqellruluku (Knecht and Jones 2019, 27). Warren Jones-aam, Qanirtuuq Inc.-at Atanrata [CEO] cali-llu Nunallermek caliarata ayagnirtiita, qanellratun: ”Man’a Nunallermek caliarput kinguverkaput umyuaqluki ayagnillruuq. Naken kingunengqerrucirteng watqapik nalluyagutesqevkenaku” (KYUK Media 2018). Qanellra taringumaarkauluku nunaiqengelriartarteggun nanikuarqumallret allakaukumallret-llu [colonial oppression and marginalization] umyuaqluki. Moravian-aat agayulirtet 1800-aat iluatni Kusquqvagmiunun tekitellrulriit, ak’anivkenateng-llu Catholic-aat-llu ellmeggnek piurciluteng Kuigpagmiuni. Yugtaat angalkurtaunikteng inerquutekellrukait, yuraryarartuumaita (Fienup-Riordan 1987; Barker et al. 2010). Moravian-aat Kuinerramun 1893-aami ayagceciillruluteng. Kuinerrarmiut Moravian-aarucirteng quyaksaaqeng’e’rmegteggu, Yugtarnek piciryarameng ilaitnek taqutekluku (Fienup-Riordan and Rearden 2013). Agayuviim tamakut tungiitnun ukverucirteng nutarteqallruluku, Nutemllaat ukveryarait cangalkevvakayuirulluki ilaucugngariluki-llu (Henkelman and Vitt 1985). Ayagyuat tamarmeng calritlerkarteng pitekluku akurtuumaluteng umyuangqerrarkauyaaqellriit, nutaan tau͡gaam Nutemllaat Kinguvrita ayagyuarit, amllermi yuuciteng piciryarateng-llu cangakumaluki tangvatuamegteki (Taylor and Usborne 2010; Rivkin et al. 2018). Nunallermek elakengatgun amlleret Kuinerrarmiut kingunerteng agturyugngakiit, tuaken-llu allat Yugtarnek pilriit ayagniutekluki, yuraryaratun piliyaratun-llu (Hillerdal 2017, 72-75; Watterson and Hillerdal 2020, 213-215).

Tau͡gken cali nunalegni ciuqliit peng’garrnitulriit kinguvemeggnek ayagyuameggnek avvusngangalucimeggnek, taukunek ayagyuanek atatekameggnek, ilakucirkameggnek, elisngacirkameggnek-llu allanek ciuliaqenrilkemeggnek pingnaquralrianek. Ayagyuallermini Yupiucini cakellrucini umyuangcautekluku, Nalikutaaraam Jacqueline Cleveland-aam Tegganret peng’garutait eneqaktukai, tamarkenka tau͡gaam taringurainarlukek. Maa-i ayagyuat Yupiuciata cakviurnarqeqapigucia tangerqii, nalirrugqurluteng Kass’at piciryarait maligcugyaaqluki, ciuliameng Yupiit piciryarateng qaneryarateng-llu pitekluki caunrilkumallrata agtuumaluki, maa-i-llu Nutemllaat piciryarateng maligtaqusqumaluki – akultuvkenateng maa-i ayagyuat piciryarateng nalluaqamegteki cangakumalriit. Taumek maa-i ayagyuat kinguvret amllermek caliarkangqellriit kitugtarkarluteng-llu. Cirlakumanrilkuruciat tuar alaitulria nutaratgun cimirturalriitgun-llu piciryarateng atungnaqaqatki.

Ciuliat umyugaat ayagyuat piciryarateng unitniluki aipaagni aturyaraita cimiuciatnek kingunengqellilria, ilumun avvusnganricaaqluteng. Tamatum ilii Qanirtuuq Inc.-at Nunalget Board-aita elitaqellrukiit computer-aartaat Nunallermek Elitnaurutkat quyurutkellermegteki, paivtarkat tamakut ayagyuanun ”tegumiamegteggun” paqcukaaraasqelluki (Watterson and Hillerdal 2020, 200).

Ilagaucetaalriani elakengengnaqsaraq kesianek arcaqerturatulria. Pinami Kuinerrarmiut paqteqtaaraqluku elakengengnaqvik, amlleret-llu taktallgutkenrilngurnek ikayuucartuqtaaraqluteng, ilait qavcirrarnek sass’anek, allat-wa pinam taktaciatun. Ikayuutellriit amllenrit mikelnguulriit ayagyuat-llu, amlleret-llu allamiaquaqan tainqigquratuameng elakengaliulriani elisngariaqluteng. Akiqaralria M. Williams-aaq ilagarturatulit ilakekai, 2010-aarnirnek-llu elakengengnaqellriani elakengat-llu yuvrirviatni caliuraraqluni mikqaanerminek. Kuinerrarmiut kinguvrita ellmeggnek Nunallermi nuna elakengaliuryaraq-llu piciryaraqsaguskegket, ellmegcetun kinguneq piksagulluku.

• Qanemciar 1: Encounter [Nall’arutelleq], Akiqaralriamek M. Williams-aamek:

  Ceńakun ikamraneq umyuaqsugnaicaaqekeka. Anumaqautmek ikamraneq. Ceńam iqua mallgiamku yugugaat elitaqenrilkenka ataucimi uitalriit. Paqnayuuciqa niicaqliqka. Ilumun! Elakengaliuryaram caucia elipailukeka! ”Santa Claus”-arngalnguum Dr Richard Knecht-am ayagniullua camaken nunapiim acianek kingunemta tungiinun kangingnauryaramun. Tamakucinek umyuangeqaqsaicaaqlua. Kiingan tau͡gaam ciuliamta qanemciitnek imuken kinguvatukaitnek. Elakengqerraarutenka akaurtessiyaagan eneqakenrilkenka. Atauciq tau͡gaam eneqakqapigeskeka taperrnaq mingqaarkam ayagniutii (Tang. 1). Cali elicungcararkama mingqiiyaram ayagniutii. Man’a engelkarrluku elakengat cauciitnek aturyaraitnek-llu eliquralrianga. Eliqurciqlua, elitellrenka-llu egmiulluki, kinguvarluki-llu.

Nalikutaaraam Jacqueline Cleveland-aam elitaqaa Caliarata, 500-aat-llu allrakut iluatnek nunameng kingunranek nataqutellrita nunalegnun irr’inarqucia, tau͡gaam ayagyuarit allakarmeng agtuumacirluteng. Tangrrucimikun ”elakengelriit mikelnguut” (Branstetter 2018) ciungatnek pitaluni, nunalget ayagyuaritnun piciryarateng tegunqiguciatnek tangerrluni, Yuucimeggnek-llu quyatiitnek tuknirikanilriamek.

Tangercetaarun 1

Akiqaralria M. Williams-aaq Nunallermi elakengengnaqluni 2013-aami, ”mingqaarkam-llu ayagniutii” elakengellra

Quyatekun: Rick Knecht-ankuk Julie Masson-MacLean-aq-llu

Charlotta Hillerdal-am Caliameng ayagnera umyuaqekii; allrakuni Nunallermi elakengengnaqeqerraallemteńi ciuniurumayaaqellrulriakut, tau͡gken allanarqenqestaunata. Kuinerrarmiut amllenritni elakengaliuryaraq cakenricaaqekiit. Pegnem elakengat piyugteq’ngutkurainarluki, tau͡gaam kangingnaurtet elakengaliuryaraq nunalegnun arcakecetaallruluku, aipaagni-llu nutaan pinam iquani ”Maniicetaaryarakun” tungaunaki tamakuliurvigkiuraceteng (Hillerdal 2018, 378-380; Hillerdal et al. 2019). Tau͡gaam nunalegni elakengaliuryaram arcaqalriit ciutmurutestai mikelnguulriit ayagyuat-llu ikayuucartulriit elakengengnaqvigmi yuvrirvigmi-llu, elitnaurvik ceńirtaqluku, ilateng-llu qanemcicarturaqluki – qanemcit ataucitaarluki maliggluki elakengaliuryaraq kingunerkamun ilaurluku.

Piciryarameggni Yupiit kingunrat Tegganret qanemciitgun kinguvatulria, qanruyutetgun-llu ciuliameggnek imuken maa-i ayagyuat yuuluaqallerkaata tungiitnun alerqurluki (Fienup-Riordan 2005, 9-12). Kingunertaat qanemciitgun kangingnauryaraq maa-i-llauguq cimirturalria. Nunallrem-wa elluarutii, qanemcit elakengaliuryarat-llu quyurmeng qanemciuruciat. Kuinerrarmium Yupiim, nunameggni-llu kinguneliurtem, Willard Church-am qanellratun, ”Yuut kingunrat asguranaituat” (Branstetter 2019). Nunalget tangrruciatgun, elakengaliuryaram qanemcit nalqigcugngaluki elakengatgun elakengengnaqellriitgun-llu. Qanemcitgun ciin piciat taringluku, tau͡gaam elakengatgun cauciat, qangvaq, qaillun-llu piciat.

Alaskuum Lonny Strunk-am Willard Church-aq umyuallgutkekii: ”Umyuarteqlemni, Nunallermek elakengaliuryarat elakengat-llu qanemcit niitellrenka asguranaituit. Angliurallemni urluverteggun anguyalrianek niitetullrulrianga, nunallrem-llu tungiinun ayaasqevkenata inerquutnek. Quyaunga elakengaliurtet tamaani elallratnek, elakengat-llu teguluki kangingellratnek ceńam usquralriim tekipailgaki.”

Elakengaliuryarat-llu tamakumiut kingunrat sass’ilriatun pikiit, ciungani taringnaicaaqellermek. Alaskugmun, ilani-llu agayuvigmun ataqapigtellriit, Nunallermek elakengat tungaunaki tangrramiki, Kass’artangvailgan nunameng ayuqucillranek umyuangcarpailulria.

Akiqaralriim-wa umyuarteqellrani, elakengengnaqellriit amlleret kingunemeggnek umyuartequciat cimillrukiit. Imumillaat maa-i-llaat-llu ayuqekulluki, cimillret pilitekarpalluuluteng piliyarait-llu; qilagcuutet, uluat, kuvuurutet, uilut ipuutet-llu, napatat, manat-llu. Man’a engelkarrluku cali atutukput. Kiingan angtatkevkenateng, neqsuryarat-llu maa-i-llauluteng. Cali-llu elakengaliuryarat tamakumiut-llu nallunrilkait ikayuulluteng kingunermek asguranaillrulriamek qanemcilauciat tangerqii, piyunartacimegcetun ikayuutaqluteng.

• Qanemciar 2: Discovery [Nataqutleq], Alaskugmek Lonny Strunk-amek:

  Kiagmi elitnaunritnami ken’gutka qanerturatullrulria ”elakengaliurtet-qaa paqcugaten?” Ikamrakun ceńavirtaqlunuk, wangkuta piciryaramteńek paqnayulriit allanret paqcarturluki. Tengruqapiggluteng ernerpak elakengellmeggnek maniitaqluta. Elakengat ataucitaarluki irr’iktullrukenka, ciuliama-llu yuuyaraita kangiiturnarquciat. Tau͡gaam erenret iliit arcaqerluni aviurnarqellria, Nunallermek tuntunguam kegginaqu͡ranek elakengellratni (Tang. 2).

  Angayuqaagma elakengaliurtet paqcuamegneki ceńamun ikamralriakut, elakengengnaqvigmun-llu piyualuta. Tamatum kangiraani tamarmeng cumigtellriit. Tekiqaarluta ak’anivkenani Charlotta kegginaqumek elakengelria marayami, mumiggluku-llu quuyuarturalria tuntunguaq alairrluku. Nunamta canimelkiini yurarcuun kegginaquq ukvernailngurmek tangerrluku anguluku-llu, tamamta-llu ayuqailucianek kumegnarqucianek-llu irr’iluta.

  Nunallermek elakengat tangrraqamki allaketukenka, qangvaq nani-llu kingunengqerruciat taringeluaqerciiganaku. Kass’artangvailgan nunamek kiingan aklungqetullrulriit, Yugturrlainaq qalartaqluteng, allakucinek ilaliuryararluteng, allakucinek agayuyararluteng, allakucimek-llu ella tangrrucirluku. Ciungani maa-i-llu yuuyaraput ayuqenrilengraata, maa-i nunamteńi yuugurallemteńi kingunemteńun atalriit elpektuanka. Elakengat kangiiturnarquciatnun paqnayugcetaqlua, unitestaita-llu ciuliama yuuyaraitnun. Cali elicugtua, nunama-llu kingunranun maa-i-llu yuuyaramteńun atalrianek kangingyuglua.

Tangercetaarun 2

Tuntunguam kegginaqum nataqumallra. Alaskuk Lonny Strunk-aq ilutunrem qaingani tarenrairiluni

Quyatekun: Apurin Dora Strunk

Yugtun qaneryaram Yupiucimun arcaqaucia nunalget pirpakuratuat. Ayagyuat ”elluarrluku” Yugtun qanyuirut’nguciat, qangkun Yugtun Kass’atun-llu mumigteqtaaraqluteng, ciuqliit Tegganret-llu peng’garutekaqluku. Nalikutaar Jacqueline Cleveland-aaq Yugtun puqilriit nangneqliit ilakekai. Maurluugni anglitkellrulukek Yugturrlainaq qalarquraraqluteng, yuungnaqluteng, imumillaat-llu qanemcit, qulirat, qanruyutet-llu niiqurluki – miktellermini kiirraan yuuyarauyukluku.

Alaskuk-wa Lonny Strunk-aq akmani Ipuuncaat Nunaitni allrakiluni elitnauryartuami qaneryaraitgun ellmi qaneryaramini puqinruciminek ellangellrulria. Tamana ayagniutekluku computer-aaliuryaranek [computer science] elitnaullni Yugtun qaneryaramun aturyunga’arrluki. Maa-i-rpak caliluni naaqut’liulriatun qaneryiuryaratgun [computational linguistics] computer-aakun-llu Yugtun qaneryariurut’liluni ayagyuat Yugtun puqigicaasqelluki (Liu et al. 2021). Taukuk pitallgutkenrilnguuk Yugtun qaneryaram kituucimeggnun arcaqaucia ukveqluku, ayumian elakengaliurteńun arcaqalriarurrluni, tangerrnarqenruaqluni-llu elakengat tamakumiut qaneryaraicetun aciryaraitgun (i.e. Watterson el al. 2019). Ataucikun allakun ayagyuat piciryarameggni qaneryaraat alaitetulria yuraryarakun Yugtun cauyarluteng, icivarpak tamakumiuni tegunqigtellrukiit.

Qaqimalria tuntunguaq kegginaquq Alaskuum Lonny Strunk-am qanemcikellra Nunallermek kegginaqut elakengat nangneqellruat. Elakengengnaqvigmi ak’allanqurraam enem qacarneran kanagaani nataqumiimi, wagg’uq nevum enem qacarneran napallra taktacillgutkenrita’arluku uitamallruluni. Tamana elakengengnaqesteḿun elakengaliuryaraqainaunrilngurkun carpaulria. Tamakut elakengat elucimegcetun carpaucim ugaani kituunge’rmi agtuumaarkauluni.

Yuraryaraq Agayumaciq tekipailgan agayuyaratun ayuqellrulria, allat-llu ellat pillgutekluki qalarutellriatun piyaraqluku (Ayunerak et al. 2014, 94; Fienup-Riordan 1996, 307). Taumek agayulirtet yuraryaraq inglukellrukiit, inerquutekluku, kiituani amllerni nunani tamarluni (Barker et al. 2010, 6), Kuinerrarmiut ilakluki (Mossolova and Michael 2021, 6). Kegginaqut, mumret, allat-llu yuraryarartaat Nunallermi elakengat tamatum agayuyaram envanek picia arcaqaucia-llu asguranaiqegket, piciryarateng-llu tegunqigtengnaqlermegteki yuraryaraq angelriaruluni. Allamiaquaqan ”Maniicetaaryarameggni” 2013-aami yuraryaraq ataam Kuinerrarmiut piciryarameggnun ilallruat, nunalget amllenritni elitnaurviim avatiini yuralrianek yuucimeggni tangnerrarluteng (Tang. 3). Kuinerrarmiut elakengaliuryaraitnek paitaitnek-llu qalartellemteńi, elucilget, qaneryaraq, yuraryaraq, Yupiit-llu kituuciat elucimegcetun ataut.

Tangercetaarun 3

Kuinerrarmiut yurartait yuraqerraallrat 2013-aami Maniicetaaryarami

Quyatekun: Charlotta Hillerdal

Alaskuum umyuarteqellrani, yuraryaraq-gguq kingunrem mat’um-llu nalliin atatekaak, piciryarami paitami-llu ilaksagulluku. Nalikutaar-llu tamarmek yuraryunqellriik, ellii-llu Kuinerraunrilngurmi uitallermini yuraryaurtellrulria, Sitka-mi Alaska-mi high school-aryartuumaluni. Malruk-gguq allrakuk naayarpiarlukek elitnaurviim yurartai ilagaryugngariurainarluki. Qacigmeng-gguq yurayungalnguut ayuqnialuki, ellaitnun-llu-gguq cayarailngalucia takaryuutekluku. Kingunermini-gguq yuralrianek niiteqayuilami, aanami tuaten nalliini, tamana-llu-gguq uitacurlautekluku ilagayunaicukutekluku.

Kuinerrami yuraryaram taqraanranek yuinaak malruk cipluki allrakut kinguatni yuraqerraallruut 1990-t iluatni, Nalikutaaraankuk kinguqlini-llu Capenruilnguq Jenine Heakin-aaq elitnaurvigmi caqcillratni malrugnek yurarlutek. Piciryarat uniurrluki yuralriik, alqaqellriik kiimek cauyaqtaarlutek aturaqlutek, aipaa yurarluni. Nutem-gguq Yupiit piciryaraitni angutet kiimeng cauyarluteng atutuyaaqellriit, arnat-wa yurarteńguluteng – angutet-llu yuraryugngaayaaqluteng, tau͡gaam piciryarameggni arnat cauyarluteng atuyuunateng. Temcinarqerrlugluku-gguq eneqakekii; piciryarat uniuruciat nallunrilamiu, yuinaak allrakut cipluki Kuinerrami yuraqaqsailameng, tangvalriit-llu kegginaitgun cangalkuciat nallunaqngan. Kinguani tau͡gken yuut quyaviklukek, atuyunilukek yurayunilukek-llu. Tau͡gaam-gguq alangaaruciat eneqakluku, ak’anek yuut takuatni yuraqaqsailameng. Tuakenirnek-gguq allrakut maliggluki allat elitnaurvigmi yuraryaurtellruluteng, nunameggni-llu tangrruuyaurrluni.

Nunallermi elakengelriit yuraryarartaat-llu agayuyarallermek qanemcit maliggluki, nunameggni yuraryaraq cangalkenriinallruit, 2013-aami-llu Maniicetaarraanratnek yuraryaraq Nunallrem qanemcian ilaksagulluku. Nalikutaar umyuangcalria, Yugtun-gguq qanssiyaayuileng’e’rmeng yuraryarakun ilii utumateksagulluku, tuaggun ayagyuat Yuucirteng aturyugngaluku.

• Qanemciar 3: Presence [Eluciq], Akiqaralriamek M. Williams-aamek:

  Elakengaliuryaramek niiteqarraanemnek, wangtuumaan kia anguksailkainek tangelriit elitellriit-llu ayuquciatnek paqnayutulrianga. Mikelngurtun saarralamek kaigarraarluni pingelriatun ayuqluni; kingunema ilakekiinek elakengelriani qiilerrneq. Kia qanrutkesciigalkiinek qamani cangelriatun. Umyuangcautekellriani, amlleret nalluyaaqekaitnek elakengat imangqellriit, nallunritestiin tainatkaanun qanemciteksarturluku. Yuvrirvik-wa amllernek cali qanemcikangqellria elakenganek tangelriani qiilerrnarqellrianek. Catalogue-am [allakariyaram] aperyarallgutngucia umyuqsugnaicaaqellrukeka – caliarata ciungani cucucetaanek kalikainauyukluku! Alla tengruktukeka tumarciyaraq cuqertun nallunarqellrianek. Tua-i wiinga tengrutka! Caliarkat amllenritnek caliinanemni, yuut maniiqurluki ciuliqagcaraatnek elitarkaullrulrianga. Yugnikek’nganka qiilerutema nangneqluki, yuut-llu cali irr’iciat (Tang. 4). Qanemcit taringnaqluteng, kingunemteńek-llu umyuarteqsaraqa cimirluku. Kia umyuaqngailkiinek cunawa tamarmeng muragnek canegnek-llu pilimallinilriit. Maa-i cali tuaten atutukput, melqut maqarqutet.

Tangercetaarun 4

Akiqaralria M. Williams-aaq (iqsulirneq kavirlimek aturluni) 2017-aami Maniicetaalriani

Quyatekun: Rick Knecht

Kiagmi 2018-aami yuinaat cetaman (80) yaassiiget imalget yuinaat pingayun tiissicaat (60,000) cipluku elakenganek Kuinerramun tekitellruut. Nunallrem piutai Scotland-aamek uterrluteng, Aberdeen-am Elitnaurvianun navritat yuvrillerkaat qelleksaraat-llu piteklukek. Ellam tamiini Kass’artangvailgan Yugtaat qelkat amllenqurraat maa-i Kuinerrami Nunallrem Yuuyarainek Elakengaliuryarainek-llu Caliviatni uitaluteng, nunalget aulukestekluki, tamakumiut-llu kinguvritnun paivngaluteng (Ornicul 2015). Allamiaquaqan pinam iquani Maniicetaalriit ayuquciat tangerrluku, elakengat cikunguanek caputaunateng (Andrews 2017), tau͡gaam piyunarqellrianek qulqiciumaluteng amukaryaralegnek agtuyunariluki (Tang. 5).

Tangercetaarun 5

Mikelnguut Kuinerrami Yuuyarat Elakengaliuryarat-llu Caliviat ceńireskiit elakengat tangaayarturluki, Nalikutaaraam qanellratun, ”Tuar pilnguksagucuilkiit!”

Quyatekun: Stephan Jones

Tamakuni nunani tamakucit qellekviit ciuqliqaat, elakengat nutem uitavillermeggni uitaluteng, nakmiin-llu qanemcik’meggnek yum’eggnek aulukestengqerrluteng. Nalikutaaraam Jacqueline Cleveland-aam umyuangcautekekii Nunallermek elakengat nunameggni qelkumaciata agtuumacianek: ”Nakmiin manimavingqerrucimteńek quyaqapigtukut, mikelnguut tuaten quyatekluku, elitnaurvigmek manimavigmun utqetaarturaraqluteng – tuar pilnguksagucuilkiit!”

Kuinerrami elakengartangqerruciq, elucimegcetun Yupiit piciryaraitnun atatnguluteng, nunalegnun agtuumalriamek nallunailkutnguluteng, arcaqerluteng ayagyuanun. Latour-ankuk Lower-aq-llu (2011) piliat imumillaat-llu elpegnarqellriamek cangqerruciit wall’u ”tarnerit” umyuangcautekekekek, Yupiit piciryarameggni kangiliryaqait yuitnek, elucilget tamarmeng, unguvalriit unguvanrilnguut-llu, yungqerruciicetun. Kuinerrami elakengat yuit amlleret paqnayungararutkaqluki. Tamana pitekluku ukvelriakut tamaaggun yuucimeng taktaciicetun elicungevkalriani nancunailucianek, qelkat tangerqerraarluki ataucitaarluteng paitameggnun cumikaniutekluki.

Cangerliim COVID-19-aam Kuinerrarmiut tekilluki nunalget quyurrnanrirpailegmeng, Nunallermek Caliviat ayuqenrilngurnek Yugtarnek caliviurtarkaucimitun ak’a piurtellruuq. Kuinerrarmiut yurartait naspaavikluku, elakengat takuatni yuraraqluteng. ”Manimavigmi” yuraqerraallermeng iliitni elakengat yurautellruit ”aliksaaqelteng elakengat uitanqegcillgutkesqelluki” (Mossolova and Michael 2021, 8). Wagg’uq nunalegni elakengat calilriatun, calillgutkelriatun-llu, ayuqaqluteng.

Nunalget yuitnun elakengat ayuquciitni arcaqalria, qaillun-llu caliaqsaraitni, cayaraqaat cauciat kiingan pivkenani. Tamakumiuni pilisteńi Tegganerni-llu elakengat calilriatun ayuqaqluteng. Neqsulrianek pissulrianek-llu, canalrianek tupilrianek-llu, yuralrianek-llu aquilrianek-llu qanemciaqluteng. Calilriatun elakengat umyuaqluki – piunginarpek’nateng tau͡gaam caliluteng – wangkuta cali calitulini elitarkaullruukut. Nunallrem qanemcii nevut qacarneret iluatni kiingan uitavkenateng, tau͡gaam nunami tamiini.

Uuggun cali Alaskuum Lonny Strunk-am elakengat atawaqautaitni angelriamek tangerkengelria, piliat ayuqucirkiuryaraita piliyaraita-llu kangingnaurnarquciatnek elitnaqluteng-llu. Makut-gguq piyarait Yugtarnun ataciat tangerrluku, canaryaratun, tupigyaratun, mingeqsaratun-llu. Tamayunaunateng kinguvarnaqluteng-llu Yuullgut’megcetun yuungnaqellriit asvaingnaqellriit-llu ikayuusqelluki.

Nunallermek qelkat ayuqailngurmek elucickellrianek miingqaanek piirranek-llu imangqertut (Masson-MacLean et al. 2019). Nunallermi canegkun pililriani amllermi tupitullrulriit, maa-i mingqiiyaram enairpallurluku (Masson-MacLean et al. 2019, 90-95). Makut tupigat elakengengamegteki imumillaat piliyarat aturyaurtenqigcunga’artellruit, kiagmi-llu 2019-aami Smithsonian-aani Negeqlikaacaartarnek Kangingnaulriit Caliviata [Smithsonian Arctic Studies Center] quyuruciarkanek akililriit Nunallrem Yuuyarainek Elakengaliuryarainek-llu Caliviatni. Quyurucilriit ciuliqagterluteng Kuinerrarmiumek Grace Anaver-aamek, Yupiit tupitulit qavcirraat iliit (Crowell 2019). Akiqaralriinkuk Nalikutaar-llu tamarmek quyurut’liyallrulriik. Nalikutaarmun, imumillaat mingqiiyarat caperrnarquciat irr’inaqluni, Tegganemi-llu qaillun tamakunek nallunriluciatnek irr’iluni, qaillun-llu Nunallermiut qacigmeng elitellruciatnek (Tang. 6).

Akiqaralriinkuk Alaskuk-llu tamarmek umyuarteqlermegni nunalegnun Nunallermek elakengat qelkarkauciat arcaqakaak. Nunam yuinun atawaqautnguluki tangerrluki, arcaqerluki-llu ayagyuanun tangerrsugngallerkaat caliaqluki-llu. Tau͡gaam Alaskuum elluakevkenaku Kuinerraq tekicunailan yugnun paivngallerkaat iqlutmurrniluku, elisngalrianun-llu yuvrillerkait kangingellerkait-llu pisciigaluteknayukluku. Tamana elluakenrilkeseng caliaqurqiit aulukestellgutkellriitgun ”Computer-aakun manimavigkun,” akemkumiunun paivtarkauciqluki 3D-kun tangrruarutetgun tarenratgun-llu. Caarkaunge’rmeng tau͡gaam paivngaciata nunalegnun agtuumacia arcaqanruluni ellam tamiini paivtellerkaatni. Akiqaralriim qanellratun, qanemcit-gguq kingunertaat-llu nunam yuita kituucimeggnun atalriit paivuciat arcaqerluni, kingunerteng-llu nalluarkauvkenaku.

Tangercetaarun 6

Mingqiiyarat quyurutiit, Nalikutaar-llu Jacqueline Cleveland-aaq mingqaani-llu qaqimalria

Quyatekun: Nalikutaar Jacqueline Cleveland

• Qanemciar 4: Immersion [Ekumaciq], Alaskugmek Lonny Strunk-amek:

  Tuntunguam kegginaqum elakengrraanranek qavcin nitilit kinguatni, allamiaquaqan piciryaramegcetun Manicetaalriit. Tamatum nallii arcaqerluni, qavcin allrakut ciungatnek elakengat qelkat uterteqataata. Tamana quyatekluku quyurutkiuqatalriit kalukarluteng-llu, Alice-aankuk-llu Charlotta-m-llu tamakumiut yurartait kaigavikluki yuraasqelluki. Pirpakngamegteggu yuarucillerkamek pugciluteng.

  Kalukani yuralriani piciryarat maligtaquluki pingayun talliman-llu akuliigni yurallerkiutuut. Naspaalriani allat nunat yuarutaitnek elicungcaraqluta yuraraqluta-llu, tau͡gaam yurapialriani kiingan piyunarquciit maligtaquluki yuraryugngaaqluta. Kuinerrarmiut yuraumallrunrilameng yuraryugngakput qavcirraulriit. Piciryaratgun cali nallunrilkeput naspaagurainanemteki nutaranek yuaruciaqluta yurararkaput ilaurluki. Yurarteńi Nunallrem elakengengnaqviucia yurautekamteńun ilayunakellruarput.

  Allami nunami, Atmaulluarmi, yuratulini arenqiutmek uitallruunga. Middle school-ainanemni tamakumiungullemni tamakumiutarnek yuralangqerraallrulua. Tamaaggun piciryaramteńun paitamnun atatenga’arrlua. Ayagalua imumillarnek maa-i-llarnek-llu yuraryugngalua. Tamana-llu atateka ilangluni college-aaryartuinanemni Inu-Yupiat yurartet ilagaamki, allanek-llu cali yurautnek elicama. Cali tuaten Alaska-rmiut Nutemllaat Kinguvrita piliyaraita pirpaksaraitnek elitnaurutni yurartarmek yuaruciqerraarlua. Cauyaryaraa aperyarai-llu pisqumakemtun piurtengnaqsarait caperrnaqsaaqellruluteng, cali-llu alegyuucirkaqa piciryaraput ucurnarqutkengnaqluki yuarutkun. Pegnem tau͡gaam yuarutemta ayuquciit eliqurarraarluki, umyuaqa-llu yuaruciyarakun anlluku, Kuinerrarmiut yurartait ikayuryugngarillrukenka Nunallermek yuarucillratni (Tang. 7).

  Kalukaliyalriit iliit Chuna McIntyre-aarullruuq, Yup’igtarnek pilista kiatemteńek Iigmiu. Yuramek quyurutecuarmi ciuliqagteńguluni yurartet-llu piliyallemteńi. Irr’iluta maurluminek elitellerminek yuarutmek elicungcaakut. Chuna-m qanruskiikut Nunallrem nuniinek kingunengqerrniluku. Alangaalrianga nunamteńek yuaurutem cunawa kinguvarturaucianek avatemteńi. Nutaragnek yuarutengluta, Nunallermek yuaruciamteńek Chuna-mek-llu, kalukami yurarluta. Paqricaaqellermek nutaramek-llu yuralleq ayuqaunani, Nunallertaitellrukan piungailnguugnek. Elakengengnaqvigmek amllernek unakengluteng, nunamta elakengat atateksagulluki, yuarutet-llu quyuqaniutekluki. Nunallertaitellrukan yurartet eguaqurtekaicallruyugnarqut, kingunemteńun-llu atakaniutekaicarluta.

Tangercetaarun 7

Iqsulirnermi, Kuinerrarmiut yurartaita ilait yuaruciuralriit elakengengnaqvigmi pelatekami Crystal Carter-aamek ciuliqagterluteng, aciqlirmi-llu nunameggni yurarkameggnek naspaalriit. Tallirpilirnermi Nunallrem Yuarutiinek yuraucilriit Alaskugmek Lonny Strunk-amek cauyarterluteng; yagiracirluteng elagcuuksuarkun elakengengnaqellrianek, ciuliameng-llu piitnek elakengluteng

Quyatekun: Alice Watterson

Alice Watterson-aaq umyuangcalria 2019-aami Nunallermek Elitnaurutkat ayuqucirkaitnun imarkaitnun-llu ayagyuat agtuumaciatnek, Kuinerrarmiut ilakurluki piurtelleq Kuigpagmiuni Kusquqvagmiuni-llu elitnaurviit umyuaqluki. Alangaarnailngurmek, caliaqengqerraallemteggu Tegganret elakengaliurtet-llu kangilirtekluki ayagnillruukut. Wanirpak tau͡gaam ellangluta tamakut ilakluki ayagyuat ikayurpauciatnek, ikayuutait-llu allarraunge’rmeng nancunaunateng. Ikayuutait ayuqevkenateng, Tegganret apqauryarait elluatmun pingnaqluki, elakengaliurtet-llu kaigavikaqaceteng apyutkait arenqiirtuutekaqluki, Elitnaurutkat-llu aturtaita ikayuutekaitnek imiriluteng. Arcaqerluku Nunallermek yuaruciata calillgutkellriakut ellaita tangrruciitgun nanilngurmek nalqigutmek tangvagcetaaliluta (Watterson 2018). Cunawa yuraryaraq ayagyuat asvailutkarkaullinikiit, piciryarameggnun Nunallrem-llu elakengaliuryarainun atuutekluku, Yugtarnun-llu piciryarameggnun paitameggnun-llu cimirturauciatgun atatekluku.

Nalikutaaraam Jacqueline Cleveland-aam tangellrukii Kuinerrarmiut Tegganritni 90-t iquatni 2000-aat-llu ayagneratni yuraryaram tungiinun umyuallgutkenriluciat, kiagucit iliitni nunameng council-aaritnun Ayagyuanek yurartelisqeńgatni. Tegganret ilait yuraryaraq cangakngamegteggu taqesqessaaqluki. Nalikutaaraam-gguq maurluan piuraasqelluku eguaqurallrukii: ”Maurluma-wa cingumaqapigtellrukai!” Eguaqungraani-gguq Nalikutaaraam nunameggni yuraryaraq uitacurlautekngamiu ceńamun kanaulluki yuraryartuucarturaqluki. Eneqaklermikun-gguq apa’urlumi ikamraa nangcarluku yurartet aqvaaqluki, mikelnguut ucikluki ceńamun kanautaqluki, iliini tuaten Agaligmun: ”Nunallermun mallgucirput nalluluku yurarturatullrullinilriakut!” Iliini-gguq maurluan ilagarluki mikelnguut yurallgutkaqluki, quyatekqapiggluki. Piurainanermeggni allrakut iluitni ciuqliit yurarteńek eguaquuciat eneqakluku, yuarucillratni naspaallratni-llu ikayutullret.

Yuraryaram tungiinun umyuartequtait cimillrulriit Nalikutaaraam ayagyuarraanranek. Yurartarnek agayuyarartarnek-llu elakengatgun nalirrugtellriit ilaita asvairutekluki, Kuinerrarmiuni-llu yuraryaraq ciuniuryaurcelluku quyaksaurrluku-llu. Nalikutaaraam umyuangcallrani, cangayuuciat tamarillermeggnek allatun-llu nunalegtun yuarutnek kinguvarcisciigalameng qacuvallaucimeggnek kingunengqerrsukluku. Murilkellermikun man’a umyuartequciata cimilria, Nunallrem paqtaarucia elakengengnaqviucia-llu Tegganret cangalkenriatgu, cangakilaagarkaunriameng nunameng kingunrat qellekngatki kangilirluki-llu, kiituani piciryurateng tegunqigtait.

Akiqaralriim M. Williams-aam elakengat nallunauluki umyuartequtetui, tau͡gaam qaillun tayima cali elitaqluki. Piciryarameggnek nallunriluciminun tamana kangilirluku, elakengatgun-llu Tegganret qanemciit tangrrucirluki. Lynn Church-am-gguq cali, nutem Kuinerrarmiungullrem elakengengnaqeqerraallratni Caliratnun qavartalrianun ciuliqagteńguluni calisqumallrem, tangrrucingarcameng qanemciyungararuciat tangerqii: ”Yuut elakengat tangengekait (…) tuaken-llu Tegganret qalartengluteng. Ciungani piyuyuicaaqelteng qanemcik’ngarrluki. Eneqakucingengarrluteng” (Branstetter 2019).

Nunallermi elakengengnaqellriitgun nunalget Yugtaat piciryarateng tegunqigcukutekluki tengrutait amllelriit, kingunrem-llu arcaqaucia asguranairluku. Tamakut-llu ayagyuat ciuqliit-llu quyurutekluki qalaruyutengluteng ciutmurutekameggnek kingunermeggnek asvailucirluteng.

Umyuangcautet Nangenrit: Kinguneq, Mat’um Nallii, Ciunerkaq

Elakengaliuryarat Yupiit-llu piciryaramegcetun kingunemeggnek kinguvarciyarait eluciliuryarani [ontologies] allakaugut. Nalikutaaraam Jacqueline Cleveland-aam pugeskii Yugtun elucit Kass’at kangingnauryaraicetun ayuqenriluciat, Kass’at piciryaraitni tamarmeng ciin piciit kangilirrlainaraqluki. Yupiuyaram iliikun nallunritaqluteng, nallunrilnginarluteng ciin piciatnek aptevkenateng, tamakut ilait piciryaramegteggun nalluncilucimeggnun qanruyutet-llu qanemciitnun quliraitnun-llu atiita. Elakengaliuryaraq Yugtarnun ataarkaukuni tamana nalluarkauvkenaku, kingunrem-llu tungiinun atunem calillgutkanirarkauluteng tangerrluku-llu maligqurluku cimirarkaulriamek. Aipaagni elakengaliuryaram ayagyuanun teguyukaaraucia tuaten piciryarallgutkenrilnge’rmeng calillguteksugngaciatnek kingunengqerrliuq.

Elakengat Tegganret-llu nallunrilutaita ataciat makut igartaitni Yupiit arcaqakuratuat. Ellaitnun, elakengat ciuliat erinaitnun qanruyutaitnun-llu ataqapiggluteng. Nepaitevkenateng, tau͡gaam mistuluteng, usvicimek imarugarluteng, Alaskuum-llu Lonny Strunk-am qanellratun pilitekaitgun pilissuutaitgun-llu umyuartuciat tangerrnaqluteng elpegnaqluteng-llu. Tegganret elakengat camun atuuciit nallunritaqamegteki, kingunemta ciuliamta-llu yuuyarallrita tungiitnun cali qanemcinek nallunrilutemeggnek-llu pugciaqluteng.

Akiqaralriim M. Williams-aam cali umyuangcautekekii yum’i kinguvarturalriamek anagturainaryaraat, tuar envanek envanun, kingunemeggnek-llu kangingluteng tuknirikaniryugngalngurmek. Maa-i-llarnek piicunailkemteńek piileng’e’rmeng yuugurallret imumillaat piliyarait munauciat-llu irr’ikluki, elakengaliuryaratgun elakengatgun-llu tangerrnarqellriit. Umyuangcarluni, ”Nallunrilkemnek niitellemnek-llu, iliini-gguq qacigtetuukut cakviurpek’nata. Tau͡gken cakviurluta elicungcatulriakut qaciggnatkamteńun…” Yuut unuaquaqan yuugurallratnun elakengat atuuciat tangerrluku, ciuliami-llu cakviullermegteggun man’a nall’vut tekilluku egmiuciat. Man’a kangingellra uka-i kinguverkanun eliyutnguyugngaluni, cimirturalriami ellami cakviurinanermeggni. Kingunemeggnek kangingellmeng kinguvarnarquciat puggluku; cakviurnaq tekiskan kinguverkat nallmeggni yuuyarameng inglukaitnek upinganiartut. Wagg’uq kinguneq, mat’um nallii, ciunerkaq-llu ataluteng, quyungqaluteng, caliurluteng-llu.

Ciunerkam tungiinun pengegnarqutet angenqurraat, makut igartaitni Yupiit tamarmeng qanrutkekiit, Tegganret ciuqliit 80-lriit catairuskuneng niitnaunrirnayukluki, nunameggni-llu Nutem Kinguvrita nallunrilutaita kinguvallerkaat angungaitnayukluku. Neryuniurluteng kinguraupailegmeng piciryarameggnek nallunrilutait caliaqsugluki kinguvarluki-llu. Qanemcit, nunameggni nallunrilutait, angullrit, atullrit-llu, umyuaq tema-llu maliklukek catairutaqluteng Tegganret piunriraqata. Teguarkauluki uka-i-llu kinguverkanun kinguvararkauluki. Tamaqata qaillun ellirciqceta, ayuqucillatnek kingunratnek-llu qanrutenrilkumteki?

Kingutmun umyuangcautmek, qulen allrakut cipluki Kuinerrarmiut atunem kangingnaullgutekluki elitellemteggun, ciunerkami calillgutkarkat tungiitnun kangingutput pugcugngaaput. Ciumek, caliarkam ayagnerani ayagyuat ilagautellerkaatnek upcaram aturyaram-llu arcaqauciak, tekitaqata kiingan pivkenaki piciryaraliluki. Cingumaluku-llu tamakut nall’arrviita yuallerkaat, amllermi nunaita elitnaurviatni. Pilaucimcetun nunalget Tegganrita arcaqalriit ciuliqagcarait nallunrilutait-llu elitaqluki, cataitellrukata amllermek kangingutaitnek piicarluta, cali-llu Nunallermek qelkat tungiitnun atullermegteggun taringutaitnek. Taumek ciunerkam tungiinun piyuutengqellriakut arcaqalriamek, pitallgutkenrilnguut quyurmeng elicungcarvigkiuresqelluki, Tegganret uka-i-llu kinguvarteńguarkat ayagyuat qanemcinek, caliyaranek, umyuangutnek-llu piurciyugngaluteng atunem-llu piksugngaluki.

Iquliutet

Nunalget ciuliqagtaita Tegganrita-llu amllermi pengegyuuteseng qanrutketuat, ayagyuat piciryarateng atussiyaayuitniluki, amlleret-llu ayagyuat, igartemta asguranairluku, nallunritarkameng tamararkauciat nalluyugnaunaku. Pitallgutkenrilnge’rmeng tau͡gken atunem anagturainaryarallgutekluteng, Chuna Macintyre-aam murilkuciatun: ”Piciryarat egmirturatuut, ayuqenrilngurteggun alairaqluteng, iliini-llu umyuaqumayugnailngurteggun” (Watterson 2018). Tua-i tamana anagturainaryaraq Yugtarnun-llu paitameggnun ataciat pitallgutkenrilngurni allarraugaqlutek.

Maa-i pitallgutkellriit nunalget ciuliqagteksaguskait tuaten amlleret piyuumiileng’e’rmeng piciryarameggnek avvusngaurcecimallruut elitnaurvikarraatgun anguyagtetgun-llu nunaiqengelriartarteggun pisqutetgun, amlleret-llu Yuucirteng yualriatun piarkaullruluku, piciryarameggnun-llu utertengnaqerkauluteng. Tuaten pitallgutkellriit piciryarameggnek tegunqigtellriani ciuliqagteńguluteng, Nunallermek-llu Caliarat tamatum ilarraqluku. Maa-i tau͡gken yuinarnek allrakungellret kingunemeggnun, paitameggnun, piciryarameggnun-llu tuknilriamek atatengellrulriit. Taumek aturyarateng ellmeggnek piureskait, aipaagni Tegganemeng umyuaqenrilkaitgun. Allakun piciryarameggnun ataciit cacetutengqerrluteng – piciryarateng tegunqigtellermegteggun, nunaiqengelriit kinguitni agtuumalriitgun, nunaiqengelriartaat-llu Nutemllaat Kinguvritnek kingullugcequrauciatnek anucimirqecetaaruciatgun. Taumek allamek tusngavigluteng, Nutemllarnun-llu Kinguvequcirteng allauluku atuamegteggu, maa-i piciryarameggnun ellmeggnek atatekiulriit. Uka-i nunalegni ciuliqagteńguarkat, tuknilriamek-llu Kituucirluteng Yuucirluteng-llu.