Résumés
Ihumagijaat
Una titiraq atauttikkuurutigijumajaat ukuak Pitquhirnikkut Ilihautiniq / Kitikmeot Heritage Society (PI/KHS) Iqaluktuuttiami, Nunavut ukualu Iliharvigjuanga Toronto-mi (University of Toronto). Ukuat PI/KHS-tkut hulilukaanginnaqtut, Inirnirit-havaariblutigik unipkaatuqanik, qaujimajatuqanginnik, uqauhikkut, initurliit taihiniinnik, iliharvingmi piliriarutikhainnik, utuqqaqarvingmilu havarvigiblutigik. Uvanngat 1999, havaqatigiblutigik utuqqaliqijitkut uvanngaaqhimajut Iliharvigjuanga Toronto-mi (University of Toronto) pivaallirumadjutigiblugu piliriarutigijamingnik, ilitpalliadjutigiblugit qangaraaluk inuminngit nunamingni aviktuqhimajumi, pivikhaqaqtittilugillu nipiliurlugit qaujimajauhimajut piqatigilugillu Inuit inulrammiit ingilraanittat havauhirilugit. Uvani titirarmi, uqautigiblutigu atauttikkuuqpangniat qanurlu tutqikhaivauhiat, iniqtirutigiblutigulu ihumagiblutigu huurlikiaq huli havauhirimmaaqtaat 20-nik ukiuni.
- Utuqqaliqiniq,
- Inuit Qaujimajatuqangit,
- Nunallaani-Tunngaviqaqtut Qaujiharniq,
- Inuinnait,
- Inuit,
- Nunavut
Abstract
This paper describes a long-term collaboration between the Pitquhirnikkut Ilihautiniq/Kitikmeot Heritage Society (PI/KHS) of Cambridge Bay, Nunavut and the University of Toronto. The PI/KHS is a very active, Elder-run organization with activities ranging across oral history, traditional knowledge, language, place names, school programs, and the running of a museum. They have been collaborating with archaeologists from the University of Toronto since 1999 to expand their programming, learn more about very early time periods in their region, and provide additional opportunities to record traditional knowledge and involve Inuit youth in heritage programming. We discuss the history of this collaboration and its practical organizational aspects, and we conclude with thoughts on why it continues to work after over 20 years.
Keywords:
- Archaeology,
- Traditional Knowledge,
- Community-Based Research,
- Inuinnait,
- Inuit,
- Nunavut
Résumé
Cet article décrit une collaboration à long terme entre le Pitquhirnikkut Ilihautiniq/Kitikmeot Heritage Society (PI/KHS) de Cambridge Bay, au Nunavut, et l’Université de Toronto. Cette association patrimoniale de Kitikmeot, le PI/KHS, est une organisation très active, régie par des aînés, dont les activités vont de l’histoire orale au savoir traditionnel en passant par la langue, la toponymie, les programmes scolaires et la gestion d’un musée. Ses membres collaborent avec des archéologues de l’Université de Toronto depuis 1999 afin d’élargir leur programmation, d’en savoir davantage sur les périodes les plus anciennes de leur région, et ils procurent en outre des opportunités d’enregistrer le savoir traditionnel et d’impliquer les jeunes Inuit dans les programmes patrimoniaux. Nous discutons de l’histoire de cette collaboration et de ses aspects organisationnels pratiques, en concluant par des réflexions sur les raisons pour lesquelles elle continue de fonctionner au bout de plus de 20 ans.
Mots-clés :
- Archéologie,
- savoir traditionnel,
- recherche dans une communauté,
- Inuinnait,
- Inuit,
- Nunavut
Corps de l’article
Inuit Nunangat (the Canadian Arctic) qangaraaluk amigaittuublutiglu pitquhiminiqaqtuq, uvvalu ukiut 100-ngujuni amigaittuujunik utuqqalirijauvaktuq angijumi nunattiami. Hamna utuqqaliridjutingat nalvaarvigihimajaat taimaniraaluk angajuqqaaminiit Tuniit inuit hamaniihimajut 5,000 ukiut qaangiqhimajuni, initurlirivagait Inuit qangaraaluk. Hapkuat aallatqiit havauhikhat aktuumadjutiqaqtuq Inuit nunallaanginni, uvanngaunngittumi, ukununnga ilumuuqtumik piqpagijaujunilu iligiikhutik.
Uvani titirarmi, uqautiginiaqtavut havaarijaqqut aadjikkutaqanngittumi imaittuungmat nunalaami pitquhilirijut katimablutik havaarijaat Inirnirit. Unaujuq Pitquhirnikkut Ilihautiniq / Kitikmeot Heritage Society (PI/KHS) Iqaluktuuttiami uataani Nunavut. Ukuat PI/KHS qanurittuuniarumi utuqqaliriniq hulilukaarutiginiarumikku havauhiriliqtamingni, nipiliuqpakhutigik Inirnirit qaujimajatuqangit. Qangaraaluk iligiiliqhutik amigaittuujunik aallatqiinik havaakhaqaqhutik, huli havauhirimmaaqtait ublumi (Naunaipkut 1).
Qanurittuuhia Havaqatigiigutikput
Ukuat PI/KHS, havaarijauliqtuq 1996-mi, hulilukaarnikkut katimajiujut Inuit Inirnirit havagvigijaat hapkuninnga katitiriblutik ilittuqhaiblugillu qaujimajatuqaujut nunallu atiinik havaariblutigik, ukiuqtaqtumi utuqqaliriviubluni Kanatami, havaariblutigik maniqqamiujukhanik Inirnirit inulrammiillu, ilihaqtaujukhallu iliharvingni, qaujiharnirmullu hunaniglikiaq aallatqiiktunik. Ilauqataulluaqpaktut Inuinnait (Inuit uataani Nunavut), haffuminngalu Inuinnaqtun uqauhiitigut.
Havalihaaqhutik, ukuat PI/KHS-tkut ihumagilluaqhutigik utuqqaliriniit hulilukaarutiginiarumikku ahiit huliniannik. Havalihaarutigijamingni 1996-mi havaqatigiblutigu Andrew Stewart unipkaaminiit ilaginiarutikhaannik Uvayurmi, kingingninnuaq tunuani Iqaluktuuttiaq. Ukiuni qaangiqtuni, ihumaliurutigiblutigik havaqatigijumablutikik utuqqaqhiuqtit ikajuutiginiariakhaita hulilukaarutimingnik, ihumaliurutigiblutigik siksiujut hulilukaarutikhaat iligiiglutik havaarijakhatigut uukturumajaat:
-
Hivulliqpaami, utuqqaqhiurniq ihumagijaulluarutigilugit PI/KHS-tkut qangaraaluk pitquhiminiqarniit Inuinnait nunaanni qanurlu ihuariniqaqtuq qangahaannuaq pitquhininiit nipiliuqpagainnik.
-
Aippaani, iligiiglutik havaarijungnaqtaat pitquhilirinikkut/ utuqqaqhiurnirmut havaanginnik, pivaallirutigijungnaqtaat PI/KHS-tkut ilitturinahuarlutigik qaujimajatuqanginnik ilaliutigilugulu initurliminirnut maniqqami.
-
Pingahuanni, utuqqaliqiniq ilitpaallirutigijungnaqtaat ilihaqtut pitquhilirinikkut, ilitpaallirutigijungnaqtaat Inuit maniqqamiunikkut pitquhiminiannik, ilitpalliarutigilugillu qanuq qaujihaqtit havakpaktut Nunavunmi.
-
Hitamaanni, iligiiglutik manikhaqtaarungnaqtut ihuaqhailutiglu amigaittut havaarijaujukhat.
-
Tallimanianni, utuqqaliqiniq pivaallirutigijungnaqtaat PI/KHS-tkut hulilukaarutigijainnik havauhirijakhamingnik, utuqqanik takuvikhaannik, qaritaujarjuakkuurnikhakkullu.
-
Siksianni, ukuat PI/KHS-tkut ikajurluarumajut nalunaqtunik qaujimajaujukhanik ihumablutiglu nakuatut hivumuurutigijungnaqtaat atauttimiupkailutik utuqqaliqiniq ilaliutilugu qaujimajatuqarninik.
Uvani 1999, akiittumik ikajuqtuijuq Angajuqqaangubluni PI/KHS-tkunni, Kim Crockatt, qaitquhimajaa Max Friesen uvanngaaqhimajuq Iliharvigjuanga Toronto-mi [University of Toronto] (U of T) Iqaluktuuttiamut katimajaqtuqublugu uqautigilugulu qaujiharnikhaup parnaijautikhaanik. Naunaiqpaallirumablutigik ihuariakhaa qanurlikiaq tautuqquuqtaillu hivumuurutigijakhaitigut. Kim, Max, qaffiujullu Inirnirit Iqaluktuumunngaujut halikaaptakkut ingilraanittat najuqpakhimajainni, pitquhiminiit uqautigilutigu tahamani, uqautigilugulu ilaliutigilugu utuqqaliqiniq nunallaanilu pitquhiminiit havauhirijumajaat (Naunaipkut 2). Katimanianni talvani, ukuak atuni iligiiktuk tuniqhidjutiqaqhutik hivitujumik havauhiqalirlutik. Maniktuutikhaqtaaramik, hivulliqpaami aullaarutikhamingnik 2000-mi, unalu havaarihimajaat ukiuq tamaat havaarivagait uvunga ukiumut 2010. Talvani, hamna utuqqaqhiurniq uvvalu unipkaariblutigik pitquhiminiit Iqaluktuumi havaarittiaqhutigik iniqtirihimajaat, uvvalu Max havaariliqhuniuk atuni havaarijaujukhaq uataanut uvani Inuvialuit Nunataarutaanni. Qanurlikiaq, uqaqatigiikpakhutik havaqatigiikpakhutiglu PI/KHS-tkut ukualu Iliharvigjuanga Toronto-mi (U of T) uqaqatigiiqattaqhutik.
Uvani 2016, Pamela Hakongak Gross Atanngujauliqtuq PI/KHS-tkunni. Pamela ilihaqhuni ilauqatauhimajuq 2010-mi utuqqaqhiuqataubluni haffumani havakhutik (Naunaipkut 3), haffuminngalu hivulliutipkaijumabluni PI/KHS-tkunni utuqqalirinikhakkut havaarijumablutigik. Uvani 2017 Pamela unalu Max katimajuk Ottawa-mi, talvanngat iligiilirmiblutik havaqatigiingnikkut. Utuqqaqhiulirmiblutik 2018-mi, malrungni ukiunik Qingaungmi nipiliuqhutik unipkaanik nunallu atiinik havaariblutigik.
Uvani 2021, Emily Angulalik atanngujauliqtuq PI/KHS-tkunni. Ilauqatauliqhimajuq PI/KHS-tkunni havalihaaqhutik 1996-mi, qaujihaqtiuhimablunilu havaqatigiikhutik qaujimajatuqanik/ utuqqaqhiuqhutik Iqaluktuumi ahinilu qiniqhianikkut havakhutik ukiuni qaangiqtuni (Naunaipkut 4). Emily tadja havaarijaa hulidjutikhanik pilraarumajainniglu PI/KHS-tkut, havaarimmaarniaqtaallu utuqqaqhiurniq. Una hivulliutilluarumajaat tadja amigaiqpaallirnahuarlugu Inuinnaqtun uqauhia, qanurli ikajuqpaallirnahuarlugit “uqattiajuittut”, ukuat uqauhiq ilihimattiaqtaat kihimi uqattiajuittutigik, uqaqpattialirlutik. 2021 unaujurlu 25th Ukiunik Nalliutigihimablutigik PI/KHS-tkut, tuhaqtittinahuaqhutik pivikhaqarniqaqhutik haffuminnga “Quuliqpaat 10-ngujut Utuqqaqhiuqhutik Nalvaangujut” uvani PI/KHS-tkut qaritaujarjuakkuurutainni (Naunaipkut 5).
Qanuq Havaarijaqqut
Ihumajugut havaqatigiittiaqtugut, atauttikkut ihumaliuqhuta qaujihaqpaktugut, ikajuutigilluaqtakhaat ukununnga PI/KHS ukununngalu Iliharvigjuanga Toronto-mi (U of T). Hulilukaarutikhanik parnaijautigivagaat PI/KHS-tkut, qaujihautigilluaqtakhaat uqaqatigiblutigik Inirnirit. Pilraaqtaujukhat naunaijaqtautaaqqata, Max ihumaaluutaujunik hulilukaarutiniglu paqittinahuaqhuni “iliharnikkut” ihumagijaujuniglu. Taimaatut, uuktuutigilugu, havaarikhaaqtakhaat Iqaluktuumi, ukuat PI/KHS-tkut naunaijaivaktut nani qiniqhiavikhanik, hivulliutilugillu nipiliuqtaujukhat initurliit ilaupkaqpaglugillu Inuinnait inulrammiit haffumani havaarijaujuni. Tahamna tunngavigiblugu, havaliqtinnagit 5-ubunik maniqqamiuvaktut, Inirnirit unipkaaqpakhutik pulaaqpakhutiglu initurliminirnut uqautibilugit naunaijaivakhutiglu utuqqaliqijit inulrammiillu piqatigiblugit (Naunaipkut 6). Qanurlikiaq, Max qimilruuttiaqujauhimajuq naunaittut ilihimajaujullu initurliminiit utuqqaliqijiubluni qanuq ihumagijaqariakhaani. Hamna pijumalluaqtaat PI/KHS-tkut kangiqhittiarumablutigik utuqqaliqiniit pitquhiminiatigut talvani iniqarvingmi, talvanngat havauhikhaliurutikhaannik tuhaqatigiigutikhamingniglu.
Ukiuq tamaat, havagvigilluaqpaktavut Iqaluktuumi, qaffiiqtuqhuta ilauqatiqaqpaktugut Inirnirit Qaujimajatuqanginnik maniqqamiubluta utuqqaqhiuqpakhutalu. Qanurlikiaq, ahinullu pulaaqattaqpakhuta, Inirnirit qaffiujullikiaq pulaarumavakkamikku qauhijarvingmingni, unipkaaniglu nipiliuqpakhutik nunaniglu attiqtuivakhutik atituqamingnik. Hapkuat uuktuutigiblugit atauhirmik ublumi iqalukhiurvigihimavaktainnut Halugvingmi uataaniittuq Iqaluktuup; 5-ublut maniqqamiublutik Hulurarmi kivataani Tahirjuap (Naunaipkut 7), pulaarvigiblutigiglu Tikiraaryuk, Ukiakhami Miqhurviuvakhimajuq Iqaluktuurmiuttanut (inuit Iqaluktuumi) 1900-ngujumi atulihaaqtillugu. Hapkuat upaqattaqpagait niriugihimajaunngittunik itqaumannarviuvaktait Inuinnait pitquhiminiitigut nunamingni (takulugu Naunaipkut 1 nainiittaakhaita nunat). Una uuktuutigilugu, una unipkaangujuq qanuq attiqtauhimajuq Hulurarmik. Una unipkaarihimajaa Matthew Nakashook, apiqhuqhimajaa Emily Angulalik uumablu Max Friesen July 2007-mi Hulurarmi (Inuinnaqtun numiktitauhimajuq):
Immaqaak Huluraq hamani inuuhuiqhimajuq, ilaa hamna attiqtauhimavuq Hulurarmik. Hamna ingilraanittani unipkaarijaat Huluraq, unipkaarivagaa Pannaqtannuap unipkauhiatigut Huluraq. Malrungnik nuliaqaqhimajuq, hamani nunaqaqpakhimajuq. Inuaqtauqajaqhimajuq angutinit, amigaittut angutit inuarumahimajaat, imaatuungmat, angutit pijumagamikku nuliangik. Ukuak arnak qimaahimajuk kingingninnuamut iiriaqtuqhutik tautugumannginnamikkik uigijaak tuqutaunikhaanik, qimaablutik nunamut atilik Nahiqhurvik… Huluraq annakhimajuq kapijauhimajuq pitiktauhimabluni, qimaavigiblugu nuna atilik Uqilittiivik. Tuqutautqajaqhimajuq talva kihimi annakhimajuq nunamut akiani Uvajup mamittiriaqtuqhuni.
Ajuiqharnikkut atuqpakhimajaitigullu mikhaagut, hamna havauhiq ikajuqtuidjutaujukhaq ukiuqtaqtumi ilihaqtut ajuiqhajut ahiillu inulrammirnut, utuqqaqhiurnikkut ilihimattialiqtukhat, Inuit pitquhiminiit maniqqamiuhimaniinnik, unipkaaminiinniglu qauhijaqpakhutik; ukuallu tatpaanngaaqhimajut ilihaqtamingnik aniguihimajut, ilihimattialiqpaktut havakpakhutik nunallaani-tunngaviqaqtunik havauhiannik uvvalu naahautiqaliqpakhutik qaujihaqpaktamingnik ilikkut. Ikajuutigilluaqpagaat ilihaqtut havaqatigiittiaqhutigik havaktiujut. Ukiuqtaqtumiuttat tatpaanngaaqhimajullu ilihaqtut ilitpalliadjutigivagaat qanurittaakhaa nunagijainni, talvanngat ilattiariliiqpaktut. Ilaa taimaa, hamna havauhiq nuliariiliqtittihimavuq, ukunangni tatpaanngaaqhimajuq ilihaqtuq unalu ukiuqtaqtumiuttamik!
Ahiillu qaujiharnirutimi ilaliutihimajuttauq. Una uuktuutigilugu, utuqqaminiit hunallikiaq aullaqtitauvaktut Toronto-mut qimilruuqtaujukhat (Naunaipkut 8) tutquqtautinnagit Nunavunmi katitiqtauhimajuni, tadja uvaniittut Kanatami Takujaqarviat Nunamiuttat tutquqhimavianni Gatineau-mi. Ahiatiguttauq, tamaita unipkaatigut qauhijarniit pihimavagait tutquumavagaillu PI/KHS-tkut Iqaluktuuttiami. Apiqhuqtauningit Inirnirit havaarivagait PI/KHS-tkunni qaujihaqtiinit, ilaani Max ilauqatauvakhuni. Imaatut, hapkuat apiqhuutit ihumagijaulluaqhutik naunaijaivaktaat initurliminirnik. Una uuktuutigilugu, Iqaluktuup nunagijaani amigaittuujut mikijut naulat ukuat utuqqaqhiuqtit kangiqhimalluanngitaat huurlikiaq mikkataujut. Una utuqqaqhiuqti William Taylor, havakhimajuq Iqaluktuumi 1960-ngutillugu, ilihimattianngibluni atuqtauvagiakhaita tuktuhiurnirmut uvvaluunniit iqalukhiurutauvagiakhaita. Apiqhuqtillugit Iqaluktuumi, Inutuqaq Frank Analok, nutaraubluni tahamaniihimajuq, ilihimattiaqhuni hapkuat iqalukhiutauvakhimajut kapuqtuiblutik atuqpakhimajait Inuit iqalukhiuraangamik Iqalukpingnik; hamna ihumagillualiqhimajaat qanuq 2,000-ukiuqaqtut-initurliminiit atuqtauhimavaktut kuukkap hinaani.
Aulapkaijutiguttauq, ukuak iligiiktuk tukhiqtuqhimajuk maniktuutikhamingnik angirutikhamingniglu, uvvalu atuni munarittiaqtukhaujuk manikhaqtaaqhimaniannik. Imaatuujuq hapkuat havautigihimajaak pilimaittuuhimajuq kihiani havaqatigiikhutik pijuminarniqaqquq. Uvaniluttauq, ukuak iligiiktuk ilihimajauttiaqtutik havauhirittiaqtauhimavuq. Ukuat PI/KHS-tkut qaujimapkaittiaqhutik hamna havaarijauttiaqhimabluni havaarijauhimajuq initurliminiit naniittaakhaita, avatilirinirmut pivigivagainnik, nunallaani ingilravikhakkut tuhaqtittiqattaqhutik qajakkuurvikhaatigut, qajangnaittukkullu anngutikhat mikhaagut, ahiillu ilaa. Iliharvigjuanga Toronto-mi (U of T) havaktiit utuqqaqhiurnirmut ikajuqpaktut, halikaaptuurvikhakkullu tingmiakkuurvikhaannullu, tuhaqtittivakhutiglu havauhikhamingnik tuhaqtittiqattarnikhakkullu.
Kinguagut, imaatut qauhijaqatigiikhutik hivumuurutigilluaqhimajaak iligiikhutik ilaa inmikkuurlutik pilimaitaak. Tadja pilihaarutigijaak havaarijaanni, havaariblutigik 2018-mi 2019-milu, uuktuutigittiaqaqtuq. Ukuat PI/KHS-tkut qangaraaluk qauhijarvigijumajaat Qingauk (Bathurst Inlet) nunaa hivuraani uataaniittuq Iqaluktuuttiap uvani ahiarmiittuq. Amigaittut Inirnirit Iqaluktuuttiamiiliqtut nunagihimajaat Qingaup haniani nipiliuquiblutik unipkaamingnirnik, nunat atiinik, ahiillu tuhagakhat puiguqtautinnagit. Qanurlikiaq, akitunirmut ihuaqutikhakkullu ajurnarniqarmat, haffuminnga havaaqanngitput. Naunaipkutigiblugu manikhaarutikhaat Iliharvigjuanganut Toronto-mi (U of T) tingmiakkuurutikhaallu ikajuqtuidjutikhaat uvanngaaqhimajut Ukiuqtaqtumi Imarjuami Havauhiat, tingmidjutigijaat Qingaungmut 2018-mi ilagiblugit 11-ngujut pingahuublutik Inirnirit, numiktittijimiglu, malruk PI/KHS-tkunni qauhijaqtik, pingajut inulrammiit ilihaqtut, uvvalu malruk Iliharvigjuanga Toronto-mi (U of T) qaujihaqtiik. Talvani, ukuat PI/KHS-tkut manikhaqtittihimajut Inirnirit akiliuhiarutikhainnik, qaujijaqtiik akiliuhiarutikhaannik, ilihaqtut akiliuhiarutikhaannik, najugakhainniglu Qingaungmi. Ukuak iligiiktuk tukhiqtuutiqaqtuk aadjikkiinngittunik angirutikhamik laisitaarnikhakkullu, atuni titiraqhutik ikajuqtuidjutimik, tupiqtuqhutik ahiillu qatannguqatigiit ilauqataublutik aujiblutik tahamani. Nipiliuqpakhutik Inuinnait pitquhiminiinnik tahamani nunami uvvalu titiraqhimanngittut huli nunat atiinnik. Nipiliurvigivagaat initurliminiinni Inirnirit tahamaniihimajut qitqani 1900-ngutillugu, utuqqaqaqhimajuq qangaraaluk ukiut imaaqaak 100 ukiut avataani ilanginnittauq imaaqaak 1,000 ukiut qaangiqhimajuni (Naunaipkut 9).
Uvani 2019, Max utiffaarmijuq ikittunik piqatiqaqhuni ukuangujut inmi, aniguihimajuq ilihaqtaminik ilihaqtuq, atauhiq PI/KHS-tkunni qaujihaqti, malruglu Inuinnak ajuiqhajuk. Utirvigijaat initurliit apiqhuqtauvianni Inirnirit aippaangani, qauhijaqtuqhutigik initurliit ihivriurvigihimajatik nunaujaliuriaqturvigiblutigiglu tingmijunnuakkut (Naunaipkut 10). Hapkuat ihivriuqhirviit havaarihimajaa Allen Kapolak, Qingaungmi nunaqaqpakhimajuq. PI/KHS-tkut ukuallu Iliharvigjuanga Toronto-mi (U of T) qaujihaqtiit tadja huli atauttimuktuqtait ukuat malruk aujangni havaarijaujut parnaijariiqhutigik inungnut pijuminaqtunut qaritaujarjuakkuuqtukhat nunaujaa ataviqaqtunut Inirnirit tadja qaujimajatuqanginnik (ilaqaqhutik nipiliuqtauhimajut qunnialiuqtauhimajut) nunat atiit, avatilirinirmut nunalirinirmullu qaujimajauhimajut, qunnialiuqtaublutik taututtiarnaqtutigut 3D utuqqaqhiurviit initurliinnik.
Kingulliqpaami ihumagijaujut
Uvaptingnut, hamna iligiikhuta havauhirittiaqtavut. Talvani, ikpiguhuktugut havauhirijaqqut atauttimuktuihimajuq uvaptingnut qaujimajatuqanginnik ukuallu tatpaaniittut nalunaqhiuqtut ilaa havauhirittiaqtavut. Imaittuunngittuq tamaita hulidjutait havaarijaujullu nakuatuuqpiaqhimajuk, talva kihimi nakuatut havauhirittiaqtauhimajuq atauttimuktuihimablutik nalunaijainikkut, apiqhuqattaqhutik, qanurli kiujauniqaqpakhuni, aadjikkiinngittut ihumaliurutigiblutigik ilihimajamingnik.
Ilaa, tuhaqtaujukhanik kiuttiarungnaqqita ukununnga imaatut havauhiqarumajunut? Uqautigijakhaqqut naunaittuq, ilitarihimajaqqullu ahiit nakuatuuqhimajut atauttikkuuqhutik havaaqaqpaktut Ukiuqtaqtumi, talva kihimi hamma ikittut uqauhirijauvaktut ilihimajaptingnik.
Hivullirmik, pivikhaq ihumagijaulluarniqaqtuq – imaatut havauhikhamik nakuatuuriami, ilaa angiglivalliajukhaujuq pivikhaqarniani. Uvani 1999, ilihimaqatigiikhimanngittugut, ilaa talvani qajaguhukhuta taimaihimajungnaqhijugut, uvanivalluq kihiani havalihaaqhuta 2000-mi. Tahamna aniguutingmat, imaa, ajurnaiqpalliahimajuq havaqatigiittialirapta, tamapta ukpirihukpallialirapta nakuatut havaliqhimajugut. Tadja, 23 ukiut qaangiqtillugu, uqaqatigiikhuta ihumaliuqatigiikhutalu havauhiqatigiittialiqtugut, imaatuungmat ukpirihuutiqalirapta havauhirmut ikpiruhuutiqaqhuta. Aadjikkiinngittumik inuuhiqaraluaqhuta, piqpaginnikkut ihumabluta havaqatigiittiaqtugut.
Aippaanik, nakuatuurvigijaqqut pitquhiminirnik atauttimiubluta havaqatigiittiaqhimajugut ikajuqatigiikhuta. Kinaliqaak ikajuqtaujumagumi, imaatut titiqqakkut ikajurnikhaanik, hivulliutilraaqhugit pivaktaat qilaminnuaq. Max havaarivagait aujaq tamaat havaliqtinnagit pilraaqtaujukhat havaaribluniuk pijuminaqqat, ihumagibluniuk ajurnarniqarnikhaat imaatulluunniit manikhaarvikhaanni havagviat. Talvanittauq, ukuat PI/KHS-tkut ikajurluaqpaktut qaujiharnirup mikhaagut ungahiktuni, taimanimi atavigiblugit tadja Inuinnait pitquhiit pivikhaqarluanngitkaluaqhuni. Imaatut uqautigiluguttauq, tamapta havaqatigiigumabluta pinahuaqpaktugut nakuatuurviginiarumikku tamarmik iligiiktuk.
Pingahuanni, hamna nakuatuurvigilluaqtavut ilihaqtut ilauqatauttiaqhutik iligiittiaqhimajut (Naunaipkut 11). Inuinnait ilihaqtut nakuatuurutigilluaqtavut haffuminnga havauhirmut ilihimattiarmadjuk nunamingnik pitquhiminirniglu, imaatullu havaqatigiblutigik nunamingni pitquhiminiitigut. Ilihaqtut aniguihimajut uvani Iliharvigjuanga Toronto-mi (U of T) uvvaluttauq ikajurluaqhimajut – talvuuna, qaffiujullikiaq ilihaqtut iligiittialiqhimadjutigijaat. Hamna ikajuutigilluaqhimajaa Max-mut, piviqaqhimadjutigiblugu ahiit havaakhat nakuatuuqtittiniatigut.
Hitamaanni, ilaa tamaita ilauqataujut ihumagijaqattiarlutik pijukhaujut qanuq hamna havauhiq aniguutiqarniarmangaat. Una uuktuutigilugu, Max-up qaujiharninga nutaangujumik tiliurutiqaqhimajuq havaqatigiikhutik. Havaqatigitinnagit PI/KHS-tkut qaujiharutigilluaqhimajaa qangahaannuaq Inuit ukuallu Inuvialuit utuqqaqhiurningat, talva kihimi havaariblugu Iqaluktuumi havauhirilluarumaliqhimajaa utuqqautqijat Tuniit [Taimaniraaluk-Inuit] (Paleo-Inuit) taimani inuuhiqarningannik. Ihumaginningannik PI/KHS-tkut, hamna havauhiq qiniqhiadjutigilirmijaat nutaanik atuqpauhiannik puiguqtailinianniglu uqauhirijait qangaraaluk, ilauqatauvakhutiglu Inuit pitquhiminirniannik hulidjutigivaktaitigut. Nunat atiinik katitirivaliqhutik qaujimajatuqaujuniglu ihumagijaulluaqpaktut nunat atiit puiguqtailiblutigik ilaa ukiuni qaangiqhimajuni ajurnarniqaqpakhimajuugaluit, halikaaptaqannginnirmut.
Tallimanianni, kingulliqpaami, tamapta uvaptingnut ilitarittiaqtakhaqqut pualriqhuqhutigu nuna kangiqhittiarahuaqhutigu pitquhiminiit Inuinnait ilitpalliadjutiginiaqtavut. Hamna uqautigiqattaqpaktavut iligiikhuta, naunaittumik angiqatigiikhimagiaptingni hapkuninnga havaarijaujunik (pualriqhuinirlu) havaarijauniaqtukhat kitumi aujami. Ukiuni atuqtillugit, una nunallaaq huli ikajuqtuqpagaat utuqqaqhiurniq; imaatullu, qangahaannuaq 2022-mi havagviptingni, Inirnirit ilauqatauvaktut pualriqhuqtillugit (Naunaipkut 12). Imaa ikajuqatigiikhutik pittiarutigiikhutik, huli qaujimajatuqanginniit atuqhugit havauhirivagaat tamainni havaakhani, ukuat Inirnirit piqatigiblutigik qaujimattiarnikhaat kingulivut ukununngalu qaujihaqtinut.
Parties annexes
Ilitarijumajatka
Qujagijavut, hivullirmik hivunniutiblugillu, tamaita Inirnirit ikajuqtuittiaqhimajut haffuminnga havaamik qaujimattiaqhimajamingni ikajuttiaqhimanianniglu. Qujagijumajaqquttauq tamaita ilihaqtut, PI/KHS-tkunni qaujihaqtit, ihiillu ilauqatauhimajut, uvungalu Taylor Thornton nunaujaliuqhimangmat. Manikhaarvigijaqqut amigaittuujut, ukunanngaaqhimajut qaffiujullikiaq havaakhat uvanngat Kavamatkuannit Nunavut Kavamatkuannillu Kanata, ukunanngallurlu Inulirinirmut Qaujihaqtauniat ukuallu Inulirinirmut Qaujiharviat Kanatami ukuninngalu Kavamatkuat Kanatami Piliriarutainnik uvani Hilarjuami Ukiuqtaqtumi Ukiunganni. Uvanngaaqhimalluaqtuni, hamna hivumuurungnanngittuq ikajuqtiginngitkuptigu Ukiuqtaqtumi Imarjuami Havagviat, ukiuni qaangiqtuni tingmidjutikhakkut, ingilrutikhakkut, ihuaqtukkuurutikhakkullu ikajuqpaktut ilaa haffuminnga havauhirittiaqhimadjutigiblutigu. Quanaqtuq Gwen Angulalik haffuminnga numiktittirijuq.