Inughuit nipaan: Avanersuarmi itsarnisarsiornermik suleqatigiinnerup siunissaa Inughuit nipaan : L’avenir des pratiques de partenariat en archéologie à Avanersuaq Inughuit Nipaan: The Future of Archaeological Partnerships in Avanersuaq

Abstrakti

Issittumi nunat immikkoortuini Inuit ilisimatusarnermut peqataatinneqarnerunissamik kinguaariit ingerlaneranni arlaleriarlutik kissaateqartarsimapput nunallu inoqqaavisa isiginnittaasiannik peqataatitsilluni toqqaannartumik suleqatigiinnissamik pisariaqartitsineq oqariartuutigisarlugu. Tamatuma kingunerisaanik allanut qanga pisimasunik kingornussassaannillu misissuinerit ilisimatuussutsikkut pisinnaatitaaffiunnginnerat ilisimatusartunit eqqumaffigineqarnerujartulerpoq, aallaqqaataaniillu qanimut suleqatigiinnerit ineriartortinneqarnissaat ilaatinneqalerluni. Ilisimatusarnermik suleqatigiinnernut sinaakkutit Issittumi ilisimatusariaatsit nunasiaataajunnaarsarneqarnerannut pingaarutilimmik tunngaviunerat taamaammat akuerisaajartuinnarpoq, soorlu Inunnit tamanna oqariartuutigineqarsimasoq. Allaaserisami matumani Inughuit ilaasa namminneq ataatsimullu eqqarsaataat ilisaritippagut, siunissamilu suleqatigiilluni ilisimatusariaasissat qanoq takorloorneraat, suleqatigiilluni ilisimatusarnernut anguniagassat qanoq aalajangersinnaaneraat, kiisalu Issittumi allanngorartumi itsarnisarsiornerup qanoq ilanngussaqarsinnaanera saqqummiullutigu.

Oqaatsit qitiusut:

• Inughuit nipaat,
• inuiaqatigiinneersut,
• ilisimatusarnermi attaveqaatinik ineriartortitsineq,
• suleqatigiinnermut takorluukkat,
• kingornussat,
• nunat inoqqaavisa ilisimasaat,
• Issittumi itsarnisarsiorneq,
• nunasiaataajunnaarsaaneq

Résumé

Depuis des générations, les Inuit des régions arctiques ont exprimé le souhait d’être davantage impliqués dans la recherche et la nécessité d’un partenariat direct incluant les perspectives indigènes. En conséquence, les chercheurs sont de plus en plus conscients que l’étude du passé et du patrimoine d’autres peuples n’est pas un droit académique inhérent, mais qu’elle implique le développement de partenariats autochtones étroits. En conséquence, les cadres de recherche en partenariat sont de plus en plus reconnus comme des fondements essentiels pour décoloniser les pratiques de recherche dans l’Arctique, comme l’ont exprimé les communautés Inuit. Dans cet article, nous présentons des membres de la communauté Inughuit qui partagent leurs pensées et réflexions personnelles et communes, et qui expliquent comment ils envisagent les futures approches de recherche en partenariat, comment ils peuvent déterminer les objectifs de la recherche en partenariat, et ce que l’archéologie peut finalement apporter dans un Arctique en mutation.

Mots-clés :

• Voix des Inughuit,
• membres de la communauté,
• développement de relations de recherche,
• visions de partenariat,
• patrimoine,
• savoir indigène,
• archéologie arctique,
• décoloniser

Abstract

Inuit across the Arctic regions have for generations echoed a wish for a greater involvement in research and have voiced the need for direct partnerships that include Indigenous perspectives. As a consequence, researchers are becoming increasingly aware that studying other people’s past and heritage is not an inherent academic right but rather involves developing close Indigenous partnerships. Accordingly, partnership research frameworks are now being recognized as essential foundations to decolonize research practices in the Arctic, as vocalized by Inuit communities. In this paper, Inughuit community members share their personal and shared thoughts and reflections and present how they envision future partnership research approaches, how they can determine the objectives of partnered research, and what archaeology can ultimately contribute in a changing Arctic.

Keywords:

• Inughuit voices,
• community members,
• developing research relationships,
• partnership visions,
• heritage,
• Indigenous knowledge,
• arctic archaeology,
• decolonization

Ukiuni qulikkaani marlunni kingullerni missaanniluunniit nunat inoqqaavisa Issittumilu sinniisut nipaat issittumi sammisat pillugit ataatsimiinnerni, isumasioqatigiinnerni ataatsimeersuarnernilu ersarinnerulersimaqaat, ilisimatusarnernilu najukkani innuttaasut suleqatigiinnernut nunallu inoqqaavisa isiginnittaasiisa ilanngunneqarnissaannik innersuussillutik (e.g. Inuit Tapiriit Kanadami 2019; Pikialasorsuaq Commission 2017). Ilisimatusarnerni tusarneqarnissamik peqataatinneqarnissamillu kissaateqarneruleraluttuinnarneq kinguaariinni suleqatiserineqanngitsutut misigisimanermit najukkamilu ilisimasanik ilanngussinermi peqataatinneqartarsimannginnermit aallaaveqarpoq (Desmarais et al. 2021). Ukiuni untritilinni inuit naleqartitaat innimiginagit inoqqaatut kingornussassat piginnittunit peerneqartarnerat – tamatumani aallaaviusumik naleqquttumillu ataqatigiinnerannit ilisimasat ilanngullugit – nalinginnaasumik periusaasimavoq (aamma takuuk Fromm 2016; Bravo & Sörlin 2002). Oqaluttuarisaanerup uteqqinnissaa pinngitsoortinniarlugu nunat inoqqaavisa nunaanni ilisimatusarnerit qanoq iluserneqarnissaat ataqatigiinnerallu nalilersorneqarnissaat aalajangiisuuvoq. Issittumi ilisimatuut ilisimatuussutsikkut ilisimatusarnerni inoqqaanik suleqateqarnissaq peqataatitsinissarlu kiisalu isiginnittaasiannik ilanngussinissaq ilisimassavaat. 

Suliniut Inughuit Creativity and Environmental Responsiveness (ICER) 2017-imi aallartinneqarpoq avatangiisini atugassarititaasut inunnit najugalinnit piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qanoq ilusilersorneqarnerata ingerlanera misissorniarlugu. Inughuit Kalaallit Nunaata avannaani nunap ilaani Avanersuarmi inuupput, nunallu ilaanit Canadami Umimmattuumiit ammalatarsuup Pikialasorsuup eqqaani nunat ilanngullugit qangarsuummalli angallavigisarsimallugit (Iluseq 1). Sikuiuitsumi Avannarlermi ammalatarsuit tassaapput ukiumi sikuneq ajortut, taakkulu imaani imarmiunit uumasunillu angalaartunit allanit neriniarfigilluarneqartarlutik. Pikialasorsuaq Issittumi ammalatarsuani annersaavoq avatangiisinilu pinngortitap pissuseqatigiinnera annertoorujussuulluni qajannaqalunili. Suliniut ICER maannamut ukiup ilaani ornigulluni misissuiartornernik ilaqarpoq nunami itsarnisarsiorfiit allannguutaat nalilersorneqarlutik sumiiffiillu Inughuarnit ullutsinni inuunermut pingaaruteqartutut isigineqartut siornatigut nalunaarsorneqarsimanngitsut misissorneqarlutik. Najukkami inunnik apersuinerit, ataatsimiinnerit saqqummiinerillu atorlugit katersorneqarsimasut atorlugit ileqqorissaarnissamik sinaakkusiarineqarsimasoq suliniummi tunngavigineqarpoq. Ilisimatusarnermik matuminnga ingerlatitseqqinnermi pingaarnertut anguniakkamut Inughuit peqatigalugit suliarineqarsimasumut ilaapput, nunami itsarnisarsiorfinni silap pissusaanut attuumassuteqartumik ingerlanerit sunniutaasa nalilersorneqarnerat kiisalu Inughuit ilisimasaannut pisariaqartitaannullu atatillugu sumiiffinnik pingaarnersiuilluni qisuariaatitut suliniutinut sinaakkutinik ineriartortitsineq.

Allaaserisami matumani Inughuarni suleqatitta ilaannit namminneq oqaatsitik atorlugit kulturikkut kingornussat, itsarnisarsiuunik suleqateqarnerup ingerlarnganut ilisimatusarnermilu suleqatigiinnerup massakkumut attuumassuteqarnera pillugit eqqarsaataat saqqummiunneqarput.

Iluseq 1

Avanersuarmi nunap assinga

Avanersuaq aamma Inughuit

Inughuit inuussutaat nunaminnilu ilisimatuunut attaveqarnerat paasiniarlugu siornatigut ukiuni qulikkaani ilisimatusarsimanerit kisiisa eqqarsaatiginagit Avanersuarmi najukkami oqaluttuarisaanerup ilanngunneqarnissaa pisariaqarpoq.

Silap allanngoriartorneranut atatillugu nunani tamalaani avatangiisinik ilisimatusarnermi naalakkersuinikkullu illersuilluni oqariartuuteqarnerni Avanersuaq qitiulluinnalersimavoq. Issittoq nunarsuarmi eqqumaffigineqaleraluttuinnartillugit (Pikialasorsuaq Commission 2017; aamma takukkit Powell & Dodds 2014), oqaluttuarisaanikkut ataqatigiilluinnaraluarlutik pinngortitallu pissuseqatigiinneranni aqutsinermi ataqatigiikkaluarlutik Inughuit aalajangiinerni puigorneqakkajuttarput, nunagisaanni aqutsinermut sunniuteqartumik (aamma takuuk Kawelu 2014).

Issittumi sammisanut allanut sanilliullugu silap pissusaata allanngoriartorneranik kiisalu avatangiisinut uumasullu assigiinngisitaarnerannut sunniutinik ilisimatusarneq inunnut toqqaannartumik sunniuteqarpoq. Tamatumunnga pingaarnertut pissutaavoq kiatsikkiartornerata sunniutaa issittumi pinngortitap pissuseqatigiinneranut annertuumik erngertumillu sunniuteqarsimammat. Nunarsuarmi ataavartumik eqqumaffigineqarnerulerneq najukkamilu ilisimasat oqaluttuarisaanerlu isiginiartuaannarnagu politikkinut naalakkersuinikkut qulaaniit ammut aalajangiinerit pillugit oqaloqatigiinnerit Inughuarnut aamma toqqaannartumik sunniuteqarpoq (Hayashi aamma Walls 2019; Powell 2008, 2010). Inughuit avatangiisit allanngoriartornerannut piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aqutsinermut isiginninnerat erseqqissarneqarnissaat matumani pingaaruteqarluinnarpoq (takuuk Crate 2011; Gearhead et al. 2013; Hastrup 2013a; Nuttall 2009a). Sumiiffiit nuttarfiillu itsarnisarsiornermut pingaaruteqartut inunnut pingaaruteqarput, taakkuummata Inughuit Pikialasorsuup eqqaani oqaluttuarisaanerannik uppernarsaasut, taakkuullutillu silap allanngoriartorneranik ilisimatusarnermi “pissusissamisuuginnartutut” isigineqartut imaluunniit aqutsinermik tunngaviusumik oqaluttuarisaanermit avissaartinneqarsimasut. Inughuit siuaasaasa ukiut 800-t matuma siorna issittumi misissuillutillu nunassimmatali Pikialasorsuup eqqaani nunaqarsimapput (miss. 1250 Kr. king.) (Alix 2009; Appelt et al. 2015; Darwent et al. 2007; Friesen & Arnold 2008; Hastrup et al. 2018a; LeMoine & Darwent 2016; McGhee 1996 Moltke et al. 2015; Schledermann & McCullough 2003; Tackney et al. 2016). Inughuit siuaasaasa siullersaat pinngortitami pissuseqatigiinni attaveqatigiinnermi inissisimaffik kingornussimavaat, siullermik palæo-inunnit Pikialasorsuup ukiut 4500 missaasa matuma siorna pinngoriartornerani pilersinneqartumik (Jackson et al. 2021; Hastrup 2018a; Schledermann 1995; Sørensen & Diklev 2019). Piffissap ingerlanerani nunasiaataanerup nalaani nunap immikkoortuani attaveqarnermut Pikialasorsuarmi ungasissumut niuerneq attaveqarnerlu pingaaruteqalerpoq maannakkullu Inughuit aalisarnerannut piniarnerannullu suli pingaaruteqarluni (Flora et al. 2018 Hayashi 2017; LeMoine & Darwent 2010). Tamatuma nassatarisaanik nunap immikkoortuani itsarnisarsiornermi pingaarutilinnik sumiiffippassuaqarpoq aalajangiisuulluinnartunik. Pikialasorsuup avatangiisaanik oqaluttuarisaaneranik paasisat kingulliit takutippaat ukiut 4500 missaasa matuma siorna pinngornerata nalaani palæo-inuit siulliit tikissimasut, tamannalu isumaqartoq, tamaani pinngortitap pissuseqatigiinnera pisariusoq “præ-inuit” nalaani ineriartorneranik ilaqanngitsoq sumiiffinnit itsarnisarsiornermi pingaarutilinnit uppernarsarneqartoq (Jackson et al. 2021). Tamanna inuit avatangiisaannut Pikialasorsuup aqunneqarnera pillugu oqallinnermi qanoq saqqummiunneqarneranut ilisarnaataasumut akerliulluinnarpoq (Pikialasorsuaq Commission, 2017; Sine 2022).

Oqaluttuarisaanermi Inughuit avatangiisaallu, tapersersorlugillu peqataaffigisaminnik, ilisimatusarnerni assigiinngitsunik oqaluttuarineqartarsimapput. Nunap immikkoortuanik misissuinerit 1800-kkunni 1900-kkullu aallartinneranni “nassaarnernik” inuillu inuiattut pinngoqqaarnerannik ujaasinermik imaqarsimapput (Hastrup 2010; Thisted 2010). Ilisimasassarsiornerit avatangiisini sunnerneqarsimanngitsuni inunnik sunnerneqarsimanngitsunik nassaarnissamik aallaaveqartarsimapput (Hastrup 2010, 2016; Rasmussen 1905; Thisted 2010), ujaasinermullu tassunga ilisimasassarsiortut siulliit Inughuillu sunniivigeqatigiissimanerat assersuutaavoq. Danskit Canadamiullu nunasiaataasa annertusinerannut atatillugu Pikialasorsuaq Inughuillu nunaat killeqarfimmik nutaaliaasumik 1900-p affaata siuliani avinneqarpoq naggataatigullu Kalaallit Nunaata avannaani nunap immikkoortuanut Avanersuarmut ullumikkut killeqalersimalluni (Gilberg 1971). Inughuit peersinneqaqqipput Pituffik, Thule Air Base/Pituffik Space Base, 1950-ikkunni inissaqartinniarlugu, tamatumalu inuuniutaannut, tikissinnaanerannut angalasinnaaneranullu ullumikkumut sunniuteqarfigalugu. Nunap ilaa piffissap ingerlanerani avataaneersup isaannit takorloorneqarpoq, misissuiffigineqarluni, ilinniarfigineqarluni nassuiarneqarlunilu (aamma takuuk Gilberg 1971; Hastrup 2015; Hastrup et al. 2018b), tamannalu nunap immikkoortuanik Inughuillu inuuniutaannik nassuiaanerni pingaarutilimmik inissisimasimalluni. Inughuit avatangiisaallu pillugit kitaamiut ilisimasaat naalagaaffiit naalakkersuinerisa ilusilersorneqarnerannut sunniuteqarpoq Inughuillu inuunerannut ullumikkumut tamanna ilusilersuilluni (Saammaateqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitaq 2016). Kitaamiut naleqartitaat isiginnittaasaallu aqqutigalugit pilersinneqarsimanera naggataatigullu kitaamiut tunngaviusumik isumaannik takutitsinera – Inughuarniunngitsoq – tamatumani pingaaruteqarpoq.

Tupinnanngitsumik Inughuit ukiuni qulikkaani marlussunni nunartik kulturikkullu kingornussatik pillugit misissuisoqartillugu peqataatinneqarnissamik pisariaqarnera pingaaruteqassusaalu, kiisalu ilisimatusarnernut peqataanermi apeqqutinut periutsinullu iliuuseqarsinnaanissartik oqariartuutigisarsimavaat (Saammaateqatigiinnissamut Isumalioqatigiissitaq 2016). Kingullermik Inughuit Pikialasorsuaq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmi Inuit Issittormiut Kattuffiannit aaqqissorneqarsimasumi ilaapput, tassani avatangiisinik aqutsinermi nammineq aqutsisinnaanissamik inuit angorusutaannut ilisimatusarnerup sunniuteqarnera ersarissumik uppernarsarneqarluni. Pikialasorsuaq pillugu Ataatsimiititaliarsuup 2017-imi nalunaarusiaani qitiusumik sammineqarpoq, Inughuit ammalatarsuarmi piunngortitami pissuseqatigiinnik aqutsinerannik oqaluttuaq avatangiisit pillugit ilisimatuussutsikkut akornusersorneqartarnera, tamatumalu aamma pinngortitap kulturillu immikkoornerannik isiginnittumik tunngavilimmik attassinissamik politikkimut sunniuteqarluni (Hayashi & Walls 2019; Kleist & Walls 2019 Sine 2022; aamma takuuk Nadasdy 1999 aamma Wilson et al. 2020 naalakkersuinikkut pinngortitami pissuseqatigiinnerup allanngorarnera pillugu). Piffinni nutaani killilersuinermi avataanit killilersuutit ingerlaarnissamullu killeqarfiit akornanni Pikialasorsuup nammineq aqunneqarnera Inughuit siunissamik isiginninnerannut aalajangiisuuvoq, silap allanngoriartorneranut qisuariarsinnaanerup killeqarnera pissutigalugu. Inughuit ammalatarsuullu akornanni attaveqatigiinnerup annertussusaanik ullutsinni itsarnisarsiornerup suliassaqarfittut sunniutaa ersarissaasinnaasoq taamaammat ataqatigiinnerat ersarippoq taamaammallu suliniummut ICER-imut tunngaviulluni.

Inughuit pillugit itsarnisarsiorneq ilisimatusarnermillu ataatsimut pilersinneqarsimasunik aallartitsinissamik kissaateqarneq

Suliniut ICER Pikialasorsuaq pillugu Ataatsimiititaliarsuup sulinerata inerneranik innersuussutaanillu kiisalu Issittumi itsarnisarsiornermi suleqatigiinnernik pilersitsilluni ilisimatusarneq pillugu piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu oqallinnernit tunngaveqarpoq. Suliniut Pauline K. Knudsenimit Matthew Wallsimillu aallartinneqarsimavoq kiisalu Mari Kleist Naotaka Hayashilu peqatigalugit aqutseqataallutik. Suliniummi ilisimatusarnissamut anguniakkat, periaatsit avammullu tusarliunniakkat aallaqqaataaniit ataatsimut pilersinneqarsimanissaat inunnillu suleqatigisanit aqunneqarnissaa aallaaviatigut siunertarineqarpoq. Inuit/Inughuit ilinniagallit Inughuillu akornanniit peqataaffigineqartumik ilisimatusaqatigiinnik katersisoqarnissaa taamaammat aallaqqaataaniit pisariaqavissimavoq. Kalaallit Nunaanni suleqataasunut ilaapput Inuit itsarnisarsiuut (Knudsen aamma Kleist), Ilisimatusarfimmi Inuit ilinniartut, Inughuit inuiaqatigiianni inuusut (Sadorana, Simigaq, Peary allarpassuillu), kiisalu Calgary Universitetimi ilisimatusartut ilinniartullu (Hayashi aamma Walls). Kalaallit Nunaannit Calgarymiillu suleqataasut peqataasullu Inuktun, Inughuit sumiorpaluutaat kiisalu kitaamiusullu kalaallisut oqalussinnaapput paasisinnaallutilluunniit – attaveqatigiinnermik avitseqatigiinnermik ilisimasanillu pilersitseqatigiinnermik ajornannginnerulersitsisumik. Calgarymit suleqataasut ilinniartullu ilai kalaallisut ilikkariartulersimammata suleqatigiinnissarput isumagaarput inuiaqatigiit akornanni attaveqaqatigiinnerup Inuktun Kalaallisulluunniit ingerlanneqartariaqaraangat nutserisarluta.

Itsarnisarsiornermi najukkami suleqateqarneq iluaqutissartarpassuaqartoq matumani sulinitsinni paasivarput. Suleqatigiinnissamik periaaseqarneq nunap inoqqaavinik peqataatitsisoq, ajattorneqartut isumaasa sallinngortinneqarnissaannut iluaqutaavoq taamalu qanga pisimasunik oqaluttuanik pisuujunerusunik pilersitsinissamut periarfissiilluni (aamma takuuk Atalay 2006; Caxaj 2015; Hogan & Topkok 2015; Tuck & Yang 2012). Ornigulluni ilisimatusarnermik suliaqarnerit allat assigalugit suliniummut aningaasaliisoqarnissaa pisariaqartinneqarsimavoq taamaammallu ilisimatusarnerup siunertaa ilisimatusarnermilu apeqqutit, tunngaviusumik ataatsimoorfik qimallugu ”campus”-imi suliarineqartut, pillugit suliniummik nassuiaaqqissaarnermik aallartinneqarluni. Suliniutilli ornigulluni oqaloqatigiinnernik, ataatsimiinnernik misissuinernik apersuinernillu ingerlataqarnerani suliniut inuit pingaartitaannut naleqqussapallappoq.

Aallartissutitut sulinerput taamaalilluta 2017-imi aallartipparput, tassani aaqqissuussaanngitsumik aaqqissukannerneqarsimasunillu Inuktun Kalaallisullu apersuinerit ataatsimiinnerillu immiunneqarsimasut atorlugit paasiniarlugu nunat itsarnisarsiornermi pingaaruteqartut Inughuarnut massakkut sooq taamak pingaaruteqartiginersut, paasiniarlugulu suleqateqarnissamik inerisaasinnaaniarluta inuit akornanni pingaartinneqartut suunersut. Silap allanngoriartornera pissutigalugu sumiiffiup ajoquserlunilu asersorneqarsinnaaneranik ernumassuteqarneq pingaarnertut ernumassutigineqartoq paasineqarpoq. Itsarnisaqarfiit sineriammi neriuinermit ingerlaatsinillu allanit sunnerneqarnerat inunnit arlalinnit eqqumaffigineqarpoq; inuit avatangiisinut autonomenut ullutsinni suliniuteqarnerannut atatillugu sumiiffinni taakkunani ilisimatusarnerup qanoq isumaqartiginerat malugisinnaalluarpaat. Soorlu paasisussaasimagipput najugaqarfiusimasut itsarnisarsiornermi pingaaruteqartut piuneerukkiartornerat annertupput sukkatsikkiartorpasillutillu (Walls et al. 2020). Aallaqqaataaniilli paasinarsivoq najugaqarfiusimasut tamarmik attanneqarsinnaanngitsut; tamanna anguniakkamik siullermik pingaarutilimmik ammaassivoq, tassalu inuit avatangiisinut autonomenut ullutsinni suliniuteqarnerannut ilaqutaasumik apeqqutinut itsarnisarsiornikkut suliniutit iluarsinissaannut pingaarnersuinermi sinaakkusiornissaq.

Najugaqarfiusimasut piuneerukkiartornerannik ernumassuteqarneq pingaarnersiuinermilu sinaakkutaqarnissamik pisariaqartitsineq kinguaariinni iluatsittumik suliaqaruni piffissamut ungasinnerusumut suliniutaalersinniakkatsinnut aallartinnerani apeqqutinut periaatsinullu aalajangiisuutippagut. 2018-imi, 2019-imi 2022-milu ornigulluta suliartorpugut, sumiiffinni innuttaasunit ernumanartutut soqutiginaateqartutulluunniit oqaatigineqarsimasuni misissuiartorluta. Najugaqarfiusimasut ernumanaateqartutut toqqarneqarsimapput ajoqusernerit takuneqarsimasut pissutigalugit imaluunniit killilersuinernik ullutsinni aporaaffiusunik qitiusunik uumasoqatigiinnik pingaarnernik soorlu aavernik, qilalukkanik, appanik il.il. aqutsinernik oqaluttuassartaqarneranik oqarnerat pissutigalugu. Piniartut ilaqutaallu angalaqatigaagut sumiiffiit uppernarsaasersorniarlugit, paasissutissat oqaluttuarisaanermi pisimasuneersut, pinngortitami pissuseqatigiinnut pingaarutillit ullutsinnilu suli pingaaruteqartut pillugit uatsinnut avitsivigerusutaannik nalunaarsuiitigaluta. Avatangiisini taakkunani Inughuit oqaluttuarisaanerannut atatillugu avatangiisit allanngoriartornerat sumiiffiit itsarnisarsiornermut pingaaruteqartut ajoqusersimanerat sunnerneqarsimanerallu tamaani avatangiisini Inughuit oqaluttuarisaanerannut atatillugu silap allanngoriartornerata qanoq annertutigineranut inuit qanoq paasinninnerannut pingaaruteqartunut ilaasoq paasivarput. Tamatumani inernerusoq aallaavigalugu misigisimavugut pingaaruteqartoq suliniutitsinni siumut ingerlanerit uppernarsarnissaat inuillu nutaamik isiginnittaaseqarneqe pillugu “namminneq oqaatsitik atorlugit” saqqummiinissaat uunga apeqqummut: Itsarnisarsiuunik sooq suleqateqarneq?

Sulinerup matuma siumut qanoq ingerlasimaneranut ilisarnaatit pingaartut ilagaat Inughuit qanga pisimasumik pingaartitsisorujussuunerat sumiiffinnillu siuaasamik oqaluttuarisaanerannut ilaasimasunik soqutigisaqartorujussuunerat. Pisuni arlalinni, pingaartumik utoqqarnut suli tamaani inuusunut inuunermi pisunut pingaarutilinnut piniariarnermilu misilittakkat pingaarutilinnut attuumassuteqartarput, allaninngaanniit illukutut isigineqarsinnaasut.

Inughuit ataatsimut suleqatigisatta najugaqarfiusimasut pingaaruteqartut navianartorsiortutut isigisatik uatsinnut oqaluttuaraat, oqarlutik sumiiffiit ilisimasanik siunissamut attassinissamut pingaaruteqartuusut. Oqaluttuat ilisimasallu annertuut tunniunneqartut kinguaariit akornanni oqaluttuareqqinneqartarput, suliarineqartarput katiterneqartarlutillu, takutippaallu Inughuit piginnaasaat sumiiffinnillu atuinerat piffissap ingerlanerani qanoq ineriartorsimanersut allanngoriartorsimanersullu. Suliniutip ineriartorsimanera eqqarsaatigigutsigu najugaqarfiusimasut sorliit orninneqassanersut, misissornissaannut nalunaarsornissaannullu peqataasut innersuussutigalugillu ilitsersuutigisimasaat ingerlatsinermi aalajangiisuusimarpasipput. Tassunga atatillugu Inughuit ilisimatusarnerup qanoq ingerlanissaanut pilersitseqataallutillu aqutsilerput ilutigitillugulu siunissami ilisimatusarnissanik pilersitsinissamut soqutiginninnertik oqaatigalugu. Taamaaliornikkut Inughuit ilisimatusarnermut toqqaannarnerusumik ilaaliinnaratik ilisimatusarnerup sumut sammitinneqarnissaanut aamma sunniuteqalerput, tamatumani ilisimatusarnermi apeqqutiliorneq ilanngullugu.

Ilanngussat tulliuttut Qaanaami 2017-ip 2022-llu akornanni itsarnisarsiorluni sulinerup qanoq ittuunera pillugu Inughuarni suleqatitsinnik pingaaruteqartunik oqaloqateqarnitsinnit apersuinitsinniillu eqqarsaataannik isumaannillu katersorsimasatsinneerput. Oqaloqatigiinnerit apersuinerillu Inuktun Kalaallisulluunniit ingerlanneqarput, ilanngussallu ataaniittut Mari Kleistimit Pivinnguaq Mørchimiillu tuluttuunngortinneqarsimallutik. Immiussat oqaatigineqartullu allattornerat Qaanaamut iluatsittumik angalanerni najukkami inunnut saqqummiunneqarlutillu oqaluuserineqarsimapput. Eqqarsaataat itsarnisarsiornerup sooq Inughuit ulluinnarni inuuneranni oqaluuserineqartut saqqumilaarneranut soorlu siunissaq pillugu eqqaamasanut paasinninnernullu ilaanerannik ersarissumik takussutissaapput.

Genoveva Sadorana Aannartumi 1957-imi inunngorpoq. Ullumi Qaanaami ilaquttanilu najugaqarpoq uinilu Inukitsoq peqatigalugu qilaatersornermik ilinniartitsisarluni. Genoveva aallaqqaataani 2017-imi paasissutissanik tunniussaqarsimavoq kingornalu 2018-imi 2019-imilu misissuiartorluni angalanerni ikiortitut ilisimasanillu tigummiartutut peeqataasimalluni.

Piffissami inunngorpunga ilaqutariit piniartut sumiiffimmiit sumiiffimmut nuttarlutik inuuneranni. Angalagaangama sumiiffippassuit illutoqqallit, sumiiffiit nunassiffigineqartarsimasullu takusarpakka, soorlu Inuarfissuaq [sumiiffik Inughuit oqaluttuarisaanerannut pingaarutilik]. Inuusuttuullungali taamaammat taakku oqaluttuassartaat qanoq innerannik paasisaqarfigerusunnerusimavakka Taamaallunga meeraaffigisimasanni Siorapaluup eqqaani qanga illorujussuusimasorisara takuara. Sissap qattunersaata qulaaniippoq eqqumiittorujussuulluni, kisianni ataqqinermik misissunngilara. Kisianni angerpasillunilu allaanerunera eqqaamavara illutoqarlu paasisaqarfiginerorusuttuaannarsimavara. Kiap pigaa? Sumiiffiup oqaluttuassartaa suua, sumullu atorneqarpa? Illorujussuarmi tassani inuit sulerippat?

Apeqqutissarpassuaqartuarsimavunga paasisaqarfiginerorusutaqartarlungalu. Siuaasatta inuillu siulliit inooriaaserisimasaat pillugit paasisaqarnerunissara soqutigiuaannarsimavara. Suliniummi matumani [ICER] ilaalerama aatsaat oqarpunga tamakku kulturikkullu kingornussassagut pillugit ilinniarnerujumallunga. Tassa sumiiffimmi siornatigut illup toqqammavitoqaata ujaasiffigerusuunneranut tunngavippiaa. Ilumut nassaareqqissinnaassanerlugu nalornisigisimavara, kisianni nassaaraarput (Iluseq 2). Illup toqqammavia nassaarigakku nuannaaqaanga nuannaarneraangalu illu takisuujusoq oqaluttuarigakku, Tornginit pigineqartoq [Dorsetit]. Tassa taamaaliorusuttuaannarsimavunga. Najugaqarfiusimasut toqqaviillu ujarnissaat oqaluttuassartaallu pillugit paasisaqarnerullunga.

Kulturikkut kingornussassaraagut siuaasattalu ilisimasaat piffissami qerisimasutut illutik, qangarsuummalli uninngasut sumiissusersisinnaagakkit iluanaartutut misigaanga, tassuunakkullu ilisimasannik avitseqateqarsinnaagama, kisiannili aamma ilinniarfigalugu.

Ilisimatuut ilisimatusartut takornariallumi umiarsuarnik takornariartaatinik nunatsinnik angalasut takusarpagut ilisimasaqarfigivallaarnerlu ajorpagut. Kikkuunersut ilisimaneq ajukkajuppagut tikeraarnerannullu ilisimatusarnerannullu siunertaasoq nalusarlutigu. Nunatta immikkoortuani angalanerannut misissuinerannulluunniit peqataatinneqarneq ajorpugut. Ilaanni piniartut ataasiakkaat ilisimatuunik taakkuninnga sullissisarput, kisianni ilisimatusarnerup qanoq ilusilersorneqarnissaanut sumulluunniit tunngassuteqarnissaanut sunniuteqanngilagut, soorlu nunami inoqqaajulluta suut paasisaqarfiginerorusuppagut suullu soqutigaagut. Tamanna ilaannikkut ilungersunarsinnaasarpoq – pingaartumik soqutiginnikkuit kiisalu sulinermut ilisimatusarnermullu peqataarusukkuit. Inuppassuit takornarissat ilisimasallillu kulturikkut atortuutitsinnik pinngortitamilu isumalluutitsinnik Inughuarnit ilumoortumik pigineqartunik tigooraasut pasitsaqqavugut.

Ilisimatusarnerni Inughuit suleqatigineqarnissaat isumaqarpunga pingaaruteqartoq, tamannalu pinngitsuugassanngortittariaqarpoq nunamimi maani inoqqaajuvugut. Kikkut tamarmik itsarnisarsiornermik soqutiginninngillat, kisianni oqaluttuarisaanitsinnik soqutiginnippugut siuaasagullu pillugit paasisaqarnerorusulluta. Kulturitta oqaluttuarisaanera kingornussassagullu pillugit oqalukkaangatta siuaasagut tulluusimaarutigisaqaagut paasisaqarfiginerorusullutigillu. Itsarnisarsiornermik suliaqarneq taamaammat tunniussassarpassuaqarpoq paaserusutatsinnillu sumilu misissuisoqarnissaanik pingaartitsinitsinnik oqaluttuarsinnaalluni. Taamaalilluta itsarnisarsiornermik sulineq aamma sungiukkaluttuinnassavarput siunissamilu kinguaariit itsarnisarsiornermik ilisimatusarnernik nakkutilleeqataasinnaassallutik immaqalu nammineq immaqa ilisimatusarlutik.

Iluseq 2

Genoveva Sadoranap Torngit illukorujussuaannik nassaamini nikorfasoq

Ilinniagaqarnissamut, ilisimatusarfinnut assigisaannullu toqqaannartumik attavilinnut sanilliullugit avinngarusimasorujussuarmi inuuvugut. Ilisimatuut ilisimatusarnerminni peqataatittalerunitigut toqqaannartumik suleqatigissavaatigut uagullu assersuutigalugu itsarnisarsiornermi qanoq sulisoqartarnera pillugu ilinniarsinnaalissalluta, soorlu ukiuni kingullerni ilinniarsimasugut. Neriuppunga siunissami ilisimatuut suliassaqarfinni assigiinngitsuneersut amerliartuinnartut suliniutiminni suleqatissatut Inughuarnik peqataatitsisalissasut.

OttoSimigaq Siorapalummi 1961-imi inunngorpoq. Piniartuuvoq Qaanaamilu ernini ilaquttanilu peqatigalugit najugaqarluni. Otto suliniutip ICER-ip 2017-imi aallartinneraniit suleqataavoq, kingullertigullu ilisimatusartunik allanik filmiliortunillu suleqateqarsimalluni (e.g. Shari Gearheard).

Piniartussatut peroriartorpunga meeraagallaramali piniartuullunga. Aatarraama aanarraamalu [aatama aanamalu] piniartutut inuusut perorsarpaannga, isiginnaarlungalu ilinniarpunga, aqqaneq marlunnillu ukioqarlunga nammineq qimussitaaqqaarlunga. Piffissap ingerlanerani nammineersinnaaleriartorpunga namminerlu piniariaatsikka inerisarlugit piniartullu allat ilagalugit assigiinngitsunut piniariartarlunga. Taamaammat sumiiffippassuarniissimavunga piffissallu ingerlanerani piniarfitoqqat inoqarfitoqqallu takusarsimallugit. Ukiuni kingullerni illutoqarpassuit tikinneqarsinnaasarsimasut neriuineq pissutigalugu tammarartut takusarpakka. Silap Avanersuarmilu imaani sikup allanngoriartornera takuarput, sumiiffiit ilaanni allanit annertunerusumik. Piniarfitoqqat ilaanni illut issumik ujaqqanillu qarmakkat ilai annaaneqarput annaaneqangajalerlutilluunniit.

Siuaasatta piniarfitoqaat inoqarfitoqaallu maluginiartuaannarsimavakka qanorlu nunamik aalajangersimasumik ilusilersuinersut, taakkuummata eqqaamasatta ilaat. Siuaasatta oqaluttuaannik tusarnaarluta peroriartorpugut. Taakku piniariartarfinnut, inunnut sumiiffinnulluunniit aalajangersimasunut tunngassuteqarput, kisianni oqaluttuat oqaluttuarineqarnerannik eqqaamallaqqippallaartuaannarsimanngilanga. Oqaluttuat ilaannik nalinginnaasumik eqqaamasaqartarpunga. Taamaammat sumiiffiit aalajangersimasut, najugaqarfiusimasut illukulluunniit taakkulu oqaluttuassartaasa nalunaarsorneqarnissaat (Iluseq 3) pingaartippara, kingornussassatsinnik siulitta ilisimasaannik kinguaagut pissarsisinnaajuarniassammata. Utoqqartagut sumiiffinnik, inunnik uumasunillu aalajangersimasunik taakkuninnga oqaluttuassartaannillu ilisimannittut ikittuinnanngorsimapput. Taamaammat tamakkua pillugit paasissutissat katersornissaat nalunaarsornissaallu soqutigaara siunissami kinguaariinnit pissarsiarineqarsinnaaqqullugit. Najugaqarfiusimasut neriuinermit annaareerparput, soorlu misissuinitsinni takugigut oqaluttuassartaallu eqqaamasatsinniiginnalissapput nalunaarsorneqanngippata.

Itsarnisarsiornermik suliaqarneq nuannaraara tunniussaqarnartutullu misigalugu. Suut soqutiginerigut tikkuartortarpakka kiisalu nammineq allallu takusaannik ingerlatitseqqittarlunga, sumiiffiillu taakku uppernarsaasersortarlugit siunissami kinguaariinnut paasissutissat toqqorlugillu ingerlateqqinneqarniassammata. Neriuppunga Kuutak [ernera nukarleq, aamma piniartuullunilu Qaanaami najugaqartoq 2018-imiillu ilisimatusarnermut peqataasoq] peqataanini ingerlateqqissagaa. Ilimagaara piniartutummi angalasarnerpassuarminit najugaqarfiusimasorpassuit takusimavai sumiiffippassuillu ilisimasaqarfigalugit. Angutaavunga oqaaserpassuaqaranilu isumarpassuaqanngitsoq, kisianni oqarusuppunga ilisimatusarnerit nunatsinni ingerlanneqarmata uagullu oqaluttuarisaanitsinnut tunngassuteqarmata peqataagaangatta saarliusarnissarput pingaaruteqarmat.

Iluseq 3

Otto Simigaq itsarnisaqarfik aaliangersimasoq pingaarutilik pillugu oqaluttuartoq, saniani itsarnisarsiooq Pauline K. Knudsen tusarnaartoq

Aleqatsiaq Peary Qaanaami 1983-imi inunngorpoq. Piniartuuvoq ilaquttanilu peqatigalugit Qaanaami najugaqarluni. Aleqatsiaq suliniummi ICER-imi 2019-imili peqataavoq suliniutillu siunissaata ilusilersorneranut pingaarutilimmik isummersortunut ilaalersimavoq.

Kulturikkut kingornussassagut eqqarsaatigeqaakka pingaartumik issumik ujaqqanillu qarmarlugit illuusimasut, maanna nunami illutoqqatut uninngaannartut. Inuit, suliffeqarfiit ilinniagallilluunniit, soorlu itsarnisarsiuut allallu paarsisut kulturikkut kingornussassarinerat pissutigalugu nikisinnagit illersorlugillu attanneqarnissaat kissaatigikkajuttarpaat. Oqarsinnaavunga annaasarigut – illukutut allanngortinnagit nikisinnagillu uninngatinneqarnissaannik kissaateqarnerput pissutigiinnarlugu. Siuaasagut ukiuni untritilinni atortunik illunillu sanallutillu atoqqiisarput, uagut aamma taamaaliortariaqarpugut. Taamaaliornikkut ajornerulernissaannut illersuilissaagut saniatigullu annaasaqarnissaq pinngitsoortillutigu. Taamaallaat attallugillu nikisittussaatinnagit. Siuaasagut kinguaariinniit kinguaariinnut sanaqqittuaannarsimapput illullu issumik ujaqqanillu qarmakkat atoqqittarsimallugit, taamaaliornikkullu toqqaviit qanoq sanaqqissanerlugit ilisimasarlugit. Assinganik iliortalertariaqarpugut, sanaqqilluta atoqqiillutalu; sananissaq ilikkassagaluarparput siuaasattalu ukiuni tusintilinni periusaattut atorlugit.

Inughuit ilisimatusarnerni toqqaannartumik suleqatigut peqataatinneqaraluarpata piffissap ingerlanerani inerisarneqarsimasunik assersuutissaqassagaluartoq isumaqarpunga. Sumiiffiit illullu sanaqqillugillu atoqqissinnaagaluarutsigit siuaasatta qanoq inuusimanerannik ilinniarnerusinnaagaluarpugut – allaat nutaajunerusuni 1900-kkunni illut taamaattut suli atorneqarsimallutik. Inunnut tamaaniittunut nunaniillu allaneersunut takutissinnaassagaluarpagut illut issumik ujaqqanillu qarmakkat qanoq isikkoqartarsimanersut qanorlu sanaajusimanersut. Ileqqugut pillugit inunnut tulluusimaarutigalugit oqaluttuarisinnaassagaluarparput siuaasatsinnit kingornussimasagut oqarsinnaassallutalu taakkutut sanaqqillugillu atoqqittarivut. Qanga illut issumik ujaqqamillu qarmakkat sumiiffiillu avataanit isiginnaagassatut pingaartissagutsigit sapinngisamillu nikisinnaveersaarlugit oqaluttuarisaanitsinnik ilisimasanillu siunissami kinguaariinnut ingerlateqqissinnaanavianngilagut. Siuaasatta uatsinnut atugassanngorlugit qimataat taamaalilluta annaassavagut. Akerlianilli illut issumik ujaqqamillu qarmakkat sumiiffiillu atoqqillugillu sanaqqittalerutsigit atorfissaqalissapput kulturikkullu kingornussassatsinnik suli annertunerusumik tulluusimaarutiginnilerluta.

Sumiiffiit aalajangersimasut ilisimasaqarfiginerussagaluarpagut, soorlu kikkut tassani najugaqarsimappat, sumiiffillu sumik siunertaqarsimava. Utoqqartaqarpugut illut taakku ilaanni najugaqarsimasunik, illunilu issumik ujaqqamillu qarmakkami inunngorsimasunik. Illut issumik ujaqqanillu qarmakkat ukiut 500 matuma siorna sananeqarsimasut oqaluttuarisinnaallugu taakkulu sanaqqinneqarlutillu atoqqinneqartarnerat takuneqarsinnaalluni, tamanna inuusunnerusuni siunissamilu kinguaariinni tulluusimaarnassaaq, kisiannili aamma kulturikkut oqaluttuarisaanitsinnik annertunerusumik nutaamilluunniit aamma ilisimasaqalersitsisinnaassalluni. Tamanna kulturitsinnik uummarsaanertut aamma misigitissavaatigut. Ullumikkut kulturikkut kingornussassagut pillugit ilisimasakippallaarpugut – aamma kinguaariinni inuusunnerusuni – illut issumik ujaqqanillu qarmakkat qanoq isikkoqarnersut, qanoq sanaajunersut imaluunniit isersinnaannginnatsigit misissoriartorlugit.

Ilisimatusarnissamik suliniutit pilersaarusiornerannut ingerlanneqarnerannullu peqataatinneqarnerput pingaaruteqartoq isumaqarpunga uagummi nunarput, inuuniuterput, isiginnittaaserput, kulturikkut oqaluttuarisaanerput kingornussassarpullu il.il. pineqarput. Nammineq ilisimasaqarlutalu isiginnittaaseqarpugut. Taamaammat peqataasariaqarpugut taakkutuaagatta sunik pisariaqartitsinitsinnik, sunik perusunnitsinnik sunillu ilisimasaqarnerulerusunnitsinnik oqaluttuarsinnaasut, uagummi nunatsinni maani najugaqarpugut.

Siunissamut eqqarsaatit aamma inaarutaasumik oqaaseqaatit

Massakkut sulinitsinni misigaarput Inughuarnik toqqaannartumik oqaloqateqarnigut suleqateqarnigullu aqqutigalugit sumiiffinnut itsarnisarsiornermi pingaarutilinnut ingerlatippaatigut pilersaarutitsinni ilaasimanngikkaluartunut. Inughuit suleqatigisatta sumiiffinnik, atuuffinnik, nunanik imaanilu avatangiisinik itisuumik immikkuualuttorpassuarnillu ilisimasaminnik avitseqateqarnerat pissutigalugu itsarnisarsiuutut isiginnittaatsitsinnik, ilisimasatsinnik teoriinik siunertanillu allannguisinnaanerat misigaarput. Inuit nipaat ilisimasaallu uagut ilinniagartuutut etnografiskimik allagaatini nalinginnaasumik atuarsimasagut apeqqusersornagit atorneqartariaqanngillat, taakku kitaamiusut naleqartitanik aaqqissuussineq atorlugu katersorneqarlutillu nassuiarneqarsimammata (aamma takuuk Stewart-Harawira 2013). Najukkani inunnik toqqaannartumik suleqateqarmat taamaammat amerlasuutigut inerititaqarluaannarani kisiannili aamma peqataatitsinerullunilu, naapertuunnerussaaq ataqqinninnerullunilu. Ilinniagartuutut ilinniarnitsinni sulinitsinnilu ilinniarsimasinnaasagut – aamma nunap inoqqaavi ilisimatusartutut – ileqquusumik ilisimasanit inunnit inoqqaanit paasisimalluarneqartunit unammillerneqarluarsinnaapput. Allaaserisami matumani suleqataasunit oqaatigineqartutut inuit ilinniagartuunit itsarnisarsiorfigineqarnissaq pisariaqartippaat, pingaartumik anguniagassatut siunnersuusiornermi ilisimatusarnerullu qanoq ittuunissaanut peqataatinneqarsinnaagunik.

Taamaammat ilisimatusarnissamik suliniutini inuit isiginnittaasiannik tusarnaarneq, malinnaaneq pingaarnersiuinerlu inoqqaanillu naleqquttunik suleqateqarnerit paatsooqatigiissutaasinnaasunik annikillisaataalluassaput, peqataatitsineq annertunerulersillugu kiisalu nunat inoqqaavi kissaataannut eqqumanerusumik ataqqinninnerusumillu pilersitsisoqarluni (aamma takuuk Atalay 2006; Baird 2014; Caxaj 2015; Hogan & Topkok 2015; Kawelu 2014).

Naligiinnerusumik suleqatigiinnermik inerisaasoqarnissaa kiisalu itsarnisarsiornerup kulturikkullu kingornussassanik ilisimatusariaatsit nunasianngortitsinerni atuuffeqarsimasut nunasiaataajunnaarsarneqarnissaat siunertaappat (aamma takuuk Atalay 2006), ilisimatusarnitsinnit inernerusut inuiaqatigiinni suliffigisatsinni iluaqutaanissaat itsarnisarsiuutut qulakkiissavarput. Tamaani inunngorsimasut soqutigisaat ernumassutaallu tusarnaassallugit pingaaruteqarpoq, akueralugulu tatigeqatigiilluni attaveqatigiinneq nukippassuarnik atuiffiusarmat sivisuumillu sanarfineqartarluni (aamma takuuk Hogan & Topkok 2015).

Ilisimatusarnissamik suliniummut peeqataanissamut innuttaasunit akerliusoqanngikkaluartut erseqqissaatigissavarput innuttaasunit isummat suulluunniit tamatigut pimoorunneqarlutillu ataqqineqartariaqarmata. ICER-ip kinguaariinnut arlalinnut piffissami sivisuumi suliniutissatut sanarfinissaanut najukkami innuttaasut soqutiginninnerujussuanut malinnaaniapiloorsimavugut. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarusiornissaq ajornakusoorsinnaavoq aningaasatigut tapiinerit killeqarnerat kiisalu piffissakkaartumik piffissamut qaninnerusumut tapiissuteqartarnerit pissutigalugit. Avanersuarmi sulineq angalanermut aningaasartuuterpassuarnik, sila pissutigalugu angalanermut qaangerniagassanik, ataavartumik digitalimik attaveqarnermik qaangerniagassanik kiisalu aallartitsiniarluta ingerlatsinigut nunarsuarmi tuniluuttoqarneranik soorunami ajoqusersorneqarujussuarnerannik nassataqarpoq. Suliatta iluatsinniarneranni paasivarput suleqatitsinnik attassillunilu pitsanngorsaanerit iluaqutaajuaannartut, attaveqaqatigiinneq suleqatiginnikkusussuseqarnerlu inissaqartitsinermik ersarissuutitsinermillu pilersitsisarmata.

Sammisarput nunasiaataajunnaarsassagutsigu nunallu inoqqaavinut, siuaasaannik kulturiannillu misissuinermi sammisaqarnermi, peqataatitsinerullunilu iluaqutaanerulersissagutsigu eqqarsarnissaq imminullu maluginissaq pingaaruteqarpoq, tamannalu angujuminarnerpaassaaq inuit itsarnisarsiornermik paasinninnerannik ilinniarnikkut. Misilittagarivarput eqaatsumik ammasumillu isumaqarnissaq qitiulluinnartoq, ilutigitillugulu itsarnisarsiortut allanut qanga pisimasut pillugit naalagaanerannik isumaqarneq ingalassimaniarlugu. Suleqatigiilluni ilisimatusarneq immikkut misigisaavoq, taamaammallu Issittumi atuagartuutut ilisimatusariaatsitta nutaanngorsartuarnissaat pingaaruteqarluinnarluni.

Nunat inoqqaavi peqataanerat, suleqataanerat piginnittuunerallu minnerpaamik siuarsassavarput pilersaarusioriaaserpullu atuagartuutullu ilisimatusariaaserput eqqarsaatigeqqillutigu. Ilisimatuutut pisussaaffigaarput nunami inoqqaajusut pillugit peqatigalugillu allannissamut, taakku inooriaasiat kingornussaallu misissoratsigit, ilisimatusarnermilu inernerusut atuagartuunut allanut taamaallaat sammitinneqannginnissaat qulakkiissallutigit. Nunat inoqqaavi peqatigalugit nassuiaasiorniarnissaq aamma anguniartariaqarparput. Tassunga atatillugu suliniut ICER tamanna suli pingaarneruvoq, Inughuarnik aqutsineq pinngortitamilu pissuseqatigiinnermi pinngorartitsineq pillugit oqaluttuarisaaneq imartooq ukkatarineqalermat. Itsarnisarsiorluni ilisimatusarneq avatangiisinik aalajangersaanernut unammillertinneqarsinnaappat – imaluunniit killeqarfimmik Inughuit silap allanngoriartorneranut qisuariarnissaanut killiliisumik – itsarnisarsiornermik oqaluttuamik oqaluttarnermi Inughuit nipaat saarliunissaat aalajangiisuussaaq. Sissuertumik suleqatigiinnikkut itsarnisarsiuut nunap inoqqaavisa isiginnittaasiannik salliutitsisinnaassapput inuillu itsarnisarsiornermi angusassatut pingaartitaanik ukkataqalerlutik. Tassani nunap inoqqaavi itsarnisarsiuullu akornanni piviusumi suleqatigiinneq aallartissinnaavoq. Allaaserisami matumani peqataasunit oqaatigineqartutut itsarnisarsiornermi pitsaassuseq, missingiutit misilittakkallu uppernarsineqarsimasut atorlugit sulineq sulinermi qitiusumik naleqartitaniissapput, ilisimatusarnerup tunuani uuttuutinik siunertanillu pilersitsinermi nunap inoqqaavi suleqatigisat naligiimmik oqaasissaqartinneqarpata.